Eurooppa Maahanmuutto

Afrikkalainen siirtolaisuus – ihmisiä ei aja Eurooppaan pelko vaan toivo paremmasta elämästä

Afrikassa vuosikymmeniä työskennellyt ekonomisti ja yrittäjä Hans Stoisser pohtii saksalaisessa Cicero-lehdessä afrikkalaista siirtolaisuutta. Afrikkalaisia ei aja liikkeelle niinkään pelko jostakin vaan toivo paremmasta. Turvapaikkajärjestelmä siirtolaisuutta kiihdyttävänä mekanismina kaipaa hänen mukaansa täydellistä uudelleenmäärittelyä. On myös virhe kuvitella, että miljoonien afrikkalaisten tuloa Eurooppaan hillittäisiin kehitysapua lisäämällä.

Hans Stoisser – pitkään muun muassa Mosambikissa, Zimbabwessa, Ugandassa, Tansaniassa, Angolassa, Keniassa, Namibiassa ja Senegalissa taloudellista yhteistyötä tehnyt ekonomisti – kertoo saksalaisessa Cicero-lehdessä havainneensa Afrikassa voimakasta muutosta parempaan suuntaan. Koulutustaso on noussut, talous on modernisoitunut, tietoisuus kansainvälisen politiikan periaatteista on lisääntynyt, kuten myös yleinen vitaliteetti ja elämänilo.

Muutokset ovat Hans Stoisserin mielestä valtavia.

Afrikka keskiluokkaistuu

Hans Stoisser viittaa IMF:n tietoihin, joiden mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan – alue minkä kuvitellaan olevan erittäin köyhä – talous on kolminkertaistunut vuosien 2000 ja 2015 välisenä aikana, ja tulotaso per henkilö on kaksinkertaistunut samana aikana. 

Hänen mukaansa afrikkalaiset maat ovat nykyään kiinteä osa globaalia taloutta, ja maiden uusi keskiluokka on verkottunut kansainvälisesti, minkä ansiosta maiden taloudet kasvavat nopeasti. Uudella keskiluokalla ja sen dynaamisilla johtajilla onkin aivan toisenlainen tuntuma maailmanlaajuiseen kehitykseen kuin vanhemmilla sukupolvilla.

Uusi afrikkalainen keskiluokka muodostuu rakennusinsinööreistä, lääkäreistä, kirjanpitäjistä, sihteereistä jne. He työskentelevät asiantuntijoina, osastonjohtajina tai poliittisina esittelijöinä ministeriöissä, teknikkoina sekä johtajina, ja tiedonhankinnassaan ja -välityksessään he käyttävät globaaleja viestimiä, kuten satelliitti-TV:tä ja internetiä. He asuvat uusissa asunnoissa pienen, 1-tai 2-lapsisen perheensä kanssa länsimaiseen tapaan, ja he haluavat myös turvallisuutta, vapautta ja hyvinvointia. Samaan aikaan absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten määrä on pienentynyt.

Köyhyys siirtolaisuuden syynä on virhearvio

”Kuvittelemme, että Afrikassa köyhät köyhtyvät entisestään ja tulevat siksi kumiveneillä Eurooppaan,” hän sanoo.

Hans Stoisserin mukaan kyse on virhearviosta. Hänen mukaansa afrikkalaiset suuntaavat Eurooppaan tullakseen rikkaiksi. Ihmiset, joilla on käytössään televisiot, kännykät ja nettiyhteydet maailmaan eivät halua elää samanlaista elämää kuin esi-isät satojen vuosien ajan, vaan haluavat ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja lähtevät etsimään vielä parempaa elämää, ja jos eivät itse lähde, niin sitten heidän lapsensa. Jos parempi elämä ei löydy lähimmästä kaupungista tai maan pääkaupungista, niin sellainen saattaa löytyä läheisestä tai sitten kaukaisesta maasta.

Tutkimukset osoittavat, että köyhillä alueilla elävien ihmisten maastamuuttohalut kasvavat, kun vuosikeskiansiot nousevat 500 dollarista 1000 – 2000 dollariin tai suuremmiksi.

”Niin kauan kuin on ihmisiä, joiden elintaso kohoaa köyhyydestä alempaan keskiluokkaan, osa näistä ihmisistä on halukkaita muuttamaan maasta. Siirtolaisuus on muuttuville yhteiskunnille luonnollista kuin hengittäminen ihmiselle,” Stoisser sanoo ja torjuu väärän väitteen, että kaikki Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan tulevat olisivat turvapaikkaa hakevia pakolaisia. Hänen mukaansa muun muassa kehitysavulla taisteleminen pakolaisuutta vastaan onkin taistelua tuulimyllyjä vastaan, sillä perimmältään kyse ei ole köyhyydestä eikä vainosta, vaan kyse on toivosta.

Turvapaikkajärjestelmä antaa vääriä signaaleja parempaa elämää etsiville

Turvapaikkajärjestelmää Stoisser sanoo absurdiksi, sillä juuri se kannustaa siirtolaisia lähtemään hengenvaaralliselle matkalle paremman toivossa ja jättää todelliset turvapaikan tarvitsijat rannalle: ”Todellinen ongelma eivät ole salakuljettajat, joita vastaan taistelemme kaikin keinoin. Ongelma on koko järjestelmä”.

Cicero

Jakoa

Uusimmat uutiset