Eurooppa Politiikka

Analyysi Belgian paikallisvaaleista

Keltainen: hollanninkielinen Flanderi. Punainen: ranskankielinen Vallonia, jonka saksankieliset osat on merkitty sinisellä. Oranssi täplä on kaksikielinen Bryssel.
Belgian paikallisvaaleissa menestyivät vihreät, kommunistit ja kansallismieliset. Perinteiset valtapuolueet kärsivät tappioita

Mediahuomio keskittyi viime sunnuntaina 14.10.2018 Saksan Baijerissa käytyihin osavaltiovaaleihin, joten Luxemburgin parlamenttivaalit ja Belgian paikallisvaalit jäivät vähemmälle huomiolle. Myös Luxemburgin ja Belgian vaaleissa toteutui vastaava ilmiö kuten Baijerissa: valtaapitävät perinteiset maltilliset oikeisto- ja vasemmistopuolueet heikkenivät, kun taas kansallismieliset ja vihreät puolueet menestyivät. Valloniassa kommunistipuolue nousi pikkupuolueesta 10 prosentin puolueeksi.

Belgia jakaantuu kolmeen eri alueeseen: 6,5 miljoona asukkaan Flanderiin, eli hollannin murretta flaamia puhuvaan pohjoisosaan; 3,6 miljoonan asukkaan Valloniaan, eli ranskankieliseen eteläosaan sekä 1,2 miljoonan asukkaan Brysseliin, eli kaksikieliseen pääkaupunkiseutuun, joka historialliselle flaamien alueelle perustettuna närkästyttää flaameja ympäristöään ranskalaistavalla vaikutuksellaan.

Tässä analyysissa Belgian paikallisvaalien tuloksia käsitellään koostamalla provinsseissa käytyjen vaalien tulokset Flanderin ja Vallonian osalta. Poikkeuksena Bryssel ei kuulu mihinkään provinssiin, joten siellä käytiin vain kunnallisvaalit.

Belgian provinssivaaleissa voi äänestää vain Belgian kansalainen, kun taas kunnallisvaaleissa voi äänestää myös pysyvämmin Belgiassa asuva EU:n ulkopuolisen maan kansalainen.

Bryssel

Bryssel voidaan ymmärtää kolmessa laajuusmerkityksessään: koko 2,1 miljoonan asukkaan Brysselin metropolialue; 1,2 miljoonan asukkaan Brysselin pääkaupunkiseutu, joka ei kuulu mininkään Belgian provinssiin; 177 000 asukkaan Brysselin kaupunki, joka on vain yksi kunta Brysselin pääkaupunkiseudun 19 kunnasta.

Puolueiden paikallisvaalimenestyksen mittaaminen koko Brysselin pääkaupunkiseudun alueella on hankalaa, koska kussakin 19 kunnassa on usein erilaisia vaaliliittoja, kuten istuvan pormestarin ”pormestarilista” sekä useita puolueista riippumattomia vaalilistoja.
Vihreät (Ecolo) eivät olleet vaaliliitossa edellisissäkään paikallisvaaleissa vuonna 2012, joten heidän äänimääränsä 50 prosentin kasvu Brysselissä on helposti mitattavissa.

Kommunistisen Belgian työväenpuolueen (PVDA/PTB) menestyessä ja sosialidemokraattien (Parti Socialiste) pitäessä vähintään entiset asemansa, voi katsoa vasemmiston vahvistaneen asemiaan Brysselissä.

Flanderi

Flanderin alueen muodostavat Antwerpenin, Limburgin, Itä-Flanderin, Länsi-Flanderin ja Flanderin Brabantin provinssit. Provinssivaaleissa kussakin provinssissa äänestetään maakuntaneuvoston kokoonpano.

Vaalitappiostaan huolimatta Uusi flaamilainen allianssi -puolue (Nieuw-Vlaamse Alliantie, N-VA) sai Flanderin provinssivaaleissa edelleen eniten ääniä, eli 24,8 % (-3,7). Uusi flaamilainen allianssi voidaan määritellä liberaalinationalistiseksi ja kansalaisnationalistiseksi (civic nationalism) puolueeksi, joka ajaa Flanderin eroa Belgiasta. Vuoden 2014 eurovaaleihin asti puolue oli muiden regionalistipuolueiden tavoin samassa europarlamenttiryhmässä (Greens/EFA) vihreiden kera, mutta nyt sen mepit siirtyivät Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR), jossa myös perussuomalaiset ovat.

Uutta flaamilaista allianssia tiukempaa nationalismia edustava Vlaams Belang menestyi saaden äänistä 13 % (+3,1).
Muita menestyjiä olivat vihreät (Groen) ääniosuudella 14,4 % (+6,7) sekä kommunistit 3,2% (+1,1). Tosin pienpuolueena kommunistien kannatus ylti yhteen paikkaan ainoastaan Antwerpenin provinssin neuvostossa.

Häviäjiä olivat:
kristillisdemokraatit (Christen-Democratisch en Vlaams, CD&V) 19,7 % (-1,8),
oikeistoliberaalit (Open Vlaamse Liberalen en Democraten, Open Vld) 13,7 % (-0,9),
sosialidemokraatit (Socialistische Partij Anders, sp.a) 10,4 % (-1,1).

Vallonia

Vallonian alueen muodostavat Vallonian Brabantin, Hainaut’n, Liègen, Luxemburgin, Namurin provinssit.

Myös Valloniassa vihreät menestyivät saaden äänistä 16,2 % (+3,0). Kommunistit kasvattivat ääniosuutensa 10 % (+7,2).
Ranskankielisten etuja varsinkin liittovaltiotasolla Brysselin ympäristössä ajava (Fédéralistes Démocrates Francophones, DeFI) nosti ääniosuutensa 4,6 %(+2,2).

Ensi kertaa provinssivaaleihin osallistunut ”populistinen” Kansanpuolue (Parti Populaire) ei 3,1 % kannatuksellaan yltänyt maakuntaneuvostoihin.

Perinteiset valtapuolueet ottivat tappioita Valloniassa:
sosialidemokraatteilla (Parti Socialiste, PS) ääniosuus oli 25,5 % (-6,6),
oikeistoliberaaleilla (Mouvement Réformateur, MR) 23,7 % (-4,0)
kristillisdemokraateilla (Centre démocrate humaniste, cdH) 12,8 % (-4,2).

Seuraavat vaalit Belgiassa pidetään 26. toukokuuta 2019, jolloin siellä pidetään aluevaalit, yhteisövaalit, parlamenttivaalit ja eurovaalit.

Heikki Luoto 19.10.2018