Australian siirtolaispolitiikan arkkitehti: Eurooppa vain keksii tekosyitä

Nykyään kun Euroopan johtajat hakevat Australian keskustelua herättävästä siirtolaispolitiikasta innoitusta omaan turvapaikkajärjestelmäänsä, sen Australialle laatinut mies sanoo, että järjestelmän käyttöön ottamiseen tarvitaan vain poliittista tahtoa. Jim Molan, eläkkeellä oleva kenraalimajuri ja Australian turvapaikkapolitiikan laatija, sanoo Euroopan siirtolaiskriisin olevan vältettävissä. Hänen mukaansa Australian menestyksen takana on “hallituksen päättäväisyys, ei maantieteellinen asema”



Molan uskoo, että Eurooppa voisi ottaa käyttöön Australian kolmesta elementistä koostuvan lähestymistavan laittomien siirtolaisten virran pysäyttämiseksi: alusten käännyttämisen takaisin, turvapaikanhakijoiden sijoittamisen käsittelyn ajaksi maanosan ulkopuolelle sekä laittomasti saapuneiden siirtolaisten viemisen maanosan ulkopuolelle.

Hän myönsi, että Euroopan vesialueiden valvonta on vaikeaa, mutta ei sen vaikeampaa kuin Australiassa. Mukaan lukien saaret, Australian rantaviiva yltää noin 60.000:een kilometriin (EU:n alueella rantaviivaa on noin 70.000 kilometriä), ja sen laivasto ja rannikkovartiosto ovat “pieniä” verrattuna EU:n alueella oleviin huomattavasti suurempiin laivastoihin.

“Eurooppalaiset tuntuvat ajattelevan, että Australian on helppoa valvoa rajojaan, mutta he sepittelevät vain tekosyitä eivätkä itse tee mitään,” Molan sanoi.

66-vuotias Molan liittyi armeijaan 1968, ja palveli monikansallisten joukkojen operaatiopäällikkönä Irakissa 2004-2005. Hänet palkittiin USA:n hallituksen Legion of Merit (LOM) -kunniamerkillä sekä Australian Distinquished Service Cross:lla (DSC). Hän palveli viisi vuotta Australian lähetystössä Jakartassa sotilasasiamiehenä.

Hän jäi eläkkeelle armeijasta 2008, ja ennen asettumistaan ehdolle Australian 2013 vaaleissa, hän oli kirjoittamassa tuolloin oppositiossa olevan kansallis-liberaalisen koalition turvapaikkapolitiikkaa. Vaalien – joissa koalitio sai kannatusta lupaamalla “pysäyttää alukset” – jälkeen Molan nimitettiin pääministerin erityisedustajaksi operaatioon “Suvereenit rajat”.

Järjestelmän ensimmäinen elementti

Molan uskoo, että siirtolaisalusten käännytykset (Euroopan tapauksessa siirtolaisten käännytykset myös maalla) ovat hänen suunnittelemansa ohjelman tärkein elementti.

Jos käännytettävät alukset eivät ole tarpeeksi merikelpoisia päästäkseen takaisin lähtöpaikkaansa (Välimeren alueella todennäköisimmin Libyaan), Eurooppa voisi aina ottaa käyttöön Australian keskustelua herättäneen metodin niiden korvaamisesta merikelpoisilla aluksilla.

Järjestelmän toinen elementti

Australian järjestelmän toinen elementti on mantereen ulkopuolella tapahtuva turvapaikkaprosessointi. Siirtolaiset jotka päätyvät Australiaan laittomasti veneillä, kuljetetaan mantereen ulkopuolelle Tyynen valtameren saarille, Nauru- tai Manus -saarille.

“Jos kuvittelette, että on humaania tuoda ihmisiä Eurooppaan, voitte auttaa monin verroin enemmän muissa paikoissa,” sanoi Molan.

Järjestelmän kolmas elementti

Kolmas elementti koskee laittomasti aluksilla Australiaan saapuvia turvapaikanhakijoita. Jos turvapaikanhakijat saapuvat – laittomasti – Australiaan veneillä, he eivät saa koskaan oleskelulupaa Australian mantereelle. Sen sijaan he voivat saada oleskeluluvan Manussaarille, Naurusaarille tai johonkin maahan, jonka kanssa Australialla on “pakolaisia rahaa vastaan” -sopimus, kuten Kambodzaan.

Kun pakolaiset tai siirtolaiset maksavat tuhansia dollareita paikasta veneessä havaitakseen vain olevansa taas lähtöpisteessä, “ihmissalakuljettajien bisnesmalli tuhoutuu,” Molan sanoi.

Hän uskoo, että Eurooppa on siirtymässä eteenpäin suhtautumisessaan turvapaikanhakijoihin, varsinkin Saksassa, missä liittokansleri Angela Merkelin avoimien ovien politiikka 2015 sai aikaan massiivisen laittomien siirtolaisten aallon. Merkel on sittemmin antanut lupauksen, että tilanne ei tulisi toistumaan.

“Eurooppa on nyt samassa pisteessä kuin Australia oli 2012, alkuvuodesta 2013” ennen “Suvereenit rajat” -operaation liikkeelle laittamista. Kritisoijat valittavat, että ´rajojen valvonta on liian vaikeaa, se on epähumaania, meillä on ihmisoikeudellisia velvoitteita,'” Molan sanoi.

Juridinen tilanne

Euroopalle luultavasti ongelmallisin elementti on veneiden käännyttäminen takaisin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi 2012, että Italia rikkoi kansainvälisiä ihmisoikeuksia torjumalla laittomat siirtolaiset Välimerellä käännyttämällä heidät takaisin Libyaan.

Australiaa Euroopan ihmisoikeussopimus ei tässä asiassa sido. Se on YK:n asiakirja, joka estää pakolaisten lähettämisen paikkaan, missä heitä voitaisiin vainota tai rangaista heidän saapumistapansa vuoksi. Australia kieltää rikkovansa sääntöjä, mutta Amnesty on eri mieltä.

Vaikka YK tuomitsee Australian järjestelmän epähumaaniksi ja vahingolliseksi, turvapaikkahakemusten käsittely muualla kuin maanosan alueella saavuttaa jalansijaa EU-maissa.

Lokakuussa Saksan sisäministeri Thomas de Maizière ehdotti, että Välimereltä kyytiin poimitut laittomat siirtolaiset tulisi lähettää Afrikan mantereella sijaitseviin vastaanottokeskuksiin turvapaikkaprosessia varten. Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz on vaatinut Eurooppaa ottamaan mallia omiin käytäntöihinsä Australian prosessista.

“Jopa Merkel on tunnustanut, että jos hän voisi palata ajassa taaksepäin, hän toimisi toisin,” sanoi Molan. “Hän teki karkean virheen joka aiheutti 2015 tilanteen, ja yrittää nyt perääntyä parhaan kykynsä mukaan.”

Australian käännytystoimet ovat laillisia, koska turvapaikanhakijat pääsääntöisesti kokoontuvat kolmansista maista Sri Lankaan tai Indonesiaan ennen hakeutumisyritystään Australiaan, Molan kertoi.

“Kun he pääsevät Indonesiaan, he ovat kulkeneet kolmen maan läpi. He ovat oleskelleet siellä kuukausia ennen Australiaan saapumistaan, eikä heillä tuossa vaiheessa voi olla mitään pelkoa vainoamisesta Indonesiassa (Molan myöntää, että homoseksuaalit turvapaikanhakijat saattavat tulla vainotuksi, mutta sanoo, että Indonesian täytyy ratkaista asia).

Kuka on oikeassa?

Veneiden takaisin käännyttämisen etiikkaa Molan kommentoi, että Australia on moraalisesti oikeassa, koska sen toimenpiteet ehkäisevät matkalla tapahtuvia menehtymisiä

2015 UNHCR raportoi 3.771 laittoman siirtolaisen kuolleen Välimerellä, ja luvun on uskottu kasvavan 2016.

Joulukuun 2007 ja syyskuun 18. 2013 välisenä aikana, noin 1.100 siirtolaista hukkui matkalla Australiaan. Syyskuun 19. 2013 ja joulukuun 9. 2013 välisenä aikana sattui 39 kuolemantapausta.

Sen jälkeen, yhtään hukkumistapausta ei ole sattunut.

Molan painotti, että veneillä saapuvien pysäyttäminen on mahdollistanut useampien pakolaisten vastaanottamisen virallisia kanavia pitkin. 24 miljoonan asukkaan Australia ottaa vuosittain vastaan 200.000 uutta asukasta, joista tyypillisesti 12.000 – 14.000 on pakolaisia. Tosin maa sopi ottavansa vastaan kertaluonteisesti 12.000 pakolaisen erän Syyrian kriisin vuoksi, ja on nostamassa vuosittaista pakolaismääräänsä 19.000:ään tästä vuodesta alkaen.

“Australian väestön tuki siirtolaisohjelmalle on välttämätön,” Molan sanoi. “Jos rajavalvonta ulkoistetaan ihmissalakuljettajille, Australian kansa ei tule koskaan hyväksymään sitä, ja siirtolaisohjelma menettää kannatuksensa.”

Australian kolmikohtaisen järjestelmän ottaminen käyttöön EU:ssa madaltaisi myös tulevien terrori-iskujen riskiä koko maanosassa, Molan sanoi.

“Ei voi koskaan sanoa, että terrorismi on kitketty juurineen, voi vain sanoa, että menestyksellisen terrori-iskun mahdollisuutta on pienennetty,” Molan sanoi. “On esimerkkejä – Nizza, Pariisi, Bryssel – joissa linkki terrorismin ja pakolaisuuden välissä on olemassa. Siksi terrorismin vastaisten toimien yksi kulmakivi on rajakontrolli. Muut näkökulmat koostuvat siirtolaisten sosiaalisesta sitoutumisesta maahan, tiedusteluorganisaatioiden kehittämisestä, sisäisestä turvallisuudesta ja terrorismin vastaisten aktiviteettien lisäämisestä.”

Rajojen saaminen hallintaan parantaisi EU:n imagoa, Molan sanoi, “koska jos Eurooppa ei saa rajojaan hallintaansa, saa talouttaan kuntoon tai pysty estämään Venäjän toimia, mitä hyötyä EU:sta sitten on?”

Politico

Jakoa

Kommentit

Kommenttia