Eurooppa

Auttaako arabia Saksan poliisia?

Kuva Pikist.

Berliinin uusimman terrori-iskun johdosta käydään jälleen keskustelua poliisin kielitaidosta. Tulisiko osata enemmän arabiaa ja muita suuria maahanmuuttajakieliä. Berliinin poliisiviranomaisista melkein 40 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia – muualtakin kuin Lähi-idästä.

Erityisesti moottoripyöräilijöiden päälle ajaneen irakilaisen maahanmuuttajan tapauksessa ensimmäinen häntä puhuttanut poliisi oli sattumalta arabitaustainen. Onko poliisin tausta ja kielitaito ratkaisevaa tällaisessa tilanteessa, auttavatko ne ylittämään kulttuurien väliset rajat, kysytään nyt.

Berliinin poliisin edustaja sanoo viranomaisten moninaisuuden olevan tärkeää ja sitä vaalitaankin rekrytoinnissa. Erityisen tulenarassa tilanteessa kielitaidolla on merkitystä pyrittäessä estämään tilannetta karkaamasta käsistä. Berliinissä tapahtuu kuitenkin vuosittain yli 500 000 rikosta, joten ”kohdeherkkä” viranomaismiehitys ei ole noin vain mahdollista. Varsinaista yleistä arabian opetusta poliisitoimessa ei ole.

Niedersachsenin kriminaalipoliittisen tutkimuslaitoksen psykologi Bettina Zietlow kouluttaa poliisiviranomaisia äärimmäistilanteita varten. Hänen mielestään kielitaitoon keskittyminen koulutuksessa ei välttämättä ole avuksi käytännön tehtävissä. Rikostilanteet ja -ilmiöt vaihtelevat kovasti. Millä kielellä silloin tulisi päästä alkuun, kysyy hän.

Kielenopetuksen laaja lisäys koulutuksen resursseissa on liikaa vaadittu. Mutta ei ole lainkaan sanottua, että ”omankielinen” viestintä akuutissa tilanteessa edes tuottaisi haluttua tulosta. Osa kokee sen pikemminkin provokaatioksi. Kyseinen poliisi voidaan kokea oman kulttuurin petturiksi, Zietlow sanoo. Silloin kieli ei lainkaan ole yhdistävä tekijä.

Sitäpaitsi myös poliisiviranomainen saattaa kokea, että mikäli hänet toistuvasti komennetaan tiettyihin tehtäviin, nähdään hänetkin tietyn alkuperän, kielen ja kulttuurin kautta. Joskus kielitaidosta on hyötyä, toisinaan sitten taas ei.

Poliisiviranomaisten moninaisuudesta käytävä keskustelu voimistui erityisesti 2016 Bretscheidplatzin joulumarkkinoiden traagisista tapahtumista. Kaksitoista ihmistä sai surmansa terroristin ohjaaman kuorma-auton yliajamina.

Erilaisten maahanmuuttajaryhmien osuus rikollistilastoissa Berliinissä on huomattava ja myös kasvava. Asukkaista 25 prosentilla ei ole Saksan passia. Vuonna 2017 passittomia oli vajaat 890 000 henkilöä. Heistä puolet eli noin 435 000 tuli muualta kuin EU-alueelta. Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisia kaupungissa on vajaat 32 prosenttia eli 1,1 miljoonaa. Passittomien joukosta kertyy noin 44 prosenttia rikoksista epäillyistä 2018 tilastossa. Osuus oli vajaat 28 prosenttia v. 2009. Toissa vuonna rikoksista epäiltyjä ei-kansalaisia oli 60 057 henkilöä. Saksan kansalaisia vastaavasti 77 015 henkilöä.

Heidän joukossaan on myös maahanmuuttajataustaisia. Näin ollen varovainen arvio on, että pääkaupungin rikollisuudesta ainakin puolet on maahan tulleiden, mm. turvapaikkaa hakevien, oleskeluluvan tai kansalaisuuden saaneiden kontolla. Tietysti muutakin maahanmuuttoa on. Nuorisorikollisuuden kohdalla ulkomaalaistaustaisten tai passittomien osuus on erityisen huomattava. Tässä kohtaa turkkilaiset nuoret ovat olleet erittäin voimakkaasti yliedustettuina.

Berliini poikkeaa väestösuhteissa ympäröivän itäisen Saksan tilanteesta voimakkaasti. Läntinen Saksa ja pääkaupunki ovat suunnilleen samassa tilanteessa. Saksan 83 miljoonan asukkaan väestöstä (2019) ulkomaalaistaustaisia oli 26 prosenttia eli 21 miljoonaa henkilöä. Heistä puolella on Saksan kansalaisuus.

Lähde Focus.

  • 69
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset