Eurooppa

Avaako Itä-Ukrainan aselepo sovinnon tien?

Kuva PublicDomainPictures.net

Itä-Ukrainassa alkoi aselepo kuluvan viikon maanantaina klo 00.01. Aselevosta oli sovittu Minskin ryhmän eli kolmikantaisen neuvotteluryhmän tapaamisessa muutama päivä aikaisemmin. Ryhmässä ovat sekä Ukrainan ja kapinallistasavaltojen edustajat että ETYJin edustus.

Aselevon saattelivat matkaan presidentit Volodymyr Zelenski ja Vladimir Putin, jotka kävivät puhelinkeskustelun sunnuntaina.

Presidentit totesivat tarpeen täsmällisesti valvoa aselevon pitävyyttä uusilla osapuolten sopimilla menetelmillä. Niinikään uutisten mukaan keskusteltiin paikallisten vaalien järjestämisestä myös Donbassin alueella, samoin kuin alueen erityisasemasta siirtymäaikana. Zelenski on ilmoittanut aluevaalit pidettäväksi koko maassa 25. lokakuuta.

Asiasta vallitsee Ukrainassa eriäviä käsityksiä. Parlamentin puhemies Dmitro Razumkov sanoo, ettei Donbassin vaalien osalta ole annettu presidentin esitystä. Jotkut poliitikot pitävät vaalien pitämistä idässä mahdottomana. Asiassa onkin hiertävänä kivenä se, millaiset takeet osapuolet antavat ja saavat vaalien suorittamisesta ja aseistettujen joukkojen asemasta ennen ja jälkeen vaalien.

Ukrainassa on pidetty mahdottomana aitoja vaaleja, jos itäalueita valvovat muut kuin Ukrainan joukot. Venäjä ja pääosin venäjää puhuva Donbassin väestö pelkää tilannetta, jossa vaalien pelisäännöt muuttuisivat aseet laskiessa ennen uurnille menoa.

Ukrainassa on esillä myös venäjämielisten puolueiden kieltäminen ylipäänsä osallistumasta poliittiseen elämään. Aluevaalit ja yleinen alueiden itsehallinnon laajentaminen nousi esille jo vuosia sitten Donbassin hiili- ja teollisuusmagnaatti, miljardööri Rinat Ahmetovin ehdottamassa strategiassa tilanteen rauhoittamiseksi.

Tilanteen ratkaisemiseksi on esitetty vaaleja valvomaan ja turvaamaan osapuolten hyväksymiä kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja. Ajatus ei ole uusi, mutta on kesän mittaan noussut uudelleen esille.

Näitä seikkoja käsitellään käytännössä – hankalin kivi kierrettäväksi – juuri Minskin ryhmässä. Ukrainalaisen osapuolen johtoon siirtyy maan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtshuk. Nimitys tapahtui kuluvalla viikolla Zelenskin määräyksestä. Hän vapautti tehtävästä toisen aiemman presidentin Leonid Kutshman.

Kravtshuk vannoi nimityksensä jälkeen eilen tekevänsä kaikkensa, että rauhanteossa vihdoin päästäisiin eteenpäin. On oltava myös valmiita kompromisseihin. Asia on sen arvoinen. Vaikka viimeiseen hengenvetoon, korosti ex-presidentti.

Ukrainan kriisi on kestänyt jo reilut kuusi vuotta. Viime joulukuussa päästiin ns. Normandia-4 ryhmän huippukokouksessa tulemaan, että edellytykset ratkaiseville askeleille kohti todellista rauhaa alkavat olla olemassa. Oli jo viime kesänä etäännytetty joukkoja rintamalla ja raivattu miinakenttiä. Maaliskuun loppuun mennessä oli määrä ryhtyä jatkotoimiin. Ne ovat viivästyneet.

Vihollisuudet itärintamalla ovat ratkaisevasti vähentyneet, joten edellytykset ratkaisun käytännön askelten ottamiseksi ovat selvästi parantuneet. Torstaina ETYJin (OSCE) julkistaman tiedon mukaan vuoden alusta on vihollisuuksissa menehtynyt kahdeksan siviiliä.

Kaikkiaan sodassa on tähän mennessä kuollut yli 13 000 ihmistä, joista valtaosa parin ensimmäisen vuoden aikana (syksyyn 2015 mennessä noin 8000). Siviilejä on kuollut 3350 (ulkomaalaisia yli 300), Ukrainan armeijan ja vapaaehtoisia sotilaita 4430, Donetskin ja Luhanskin kapinallisten joukkojen 5670 sotilasta sekä arviolta 400-500 Venäjän armeijan sotilasta. Haavoittuneita olisi noin 30 000, joista siviilejä arviolta reilu neljäsosa. Arvioissa on luonnollisesti epätarkkuuksia, onhan myös kadonneita sadoittain.

Edellytykset etenemiseen ovat parantuneet Normandia-4 -ryhmän eli Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajien huippukokoukseen. Uutiset todennäköisestä tapaamisesta Berliinissä jo elokuussa alkoivat tihentyä heinäkuun mittaan. Sekä Ukraina että Venäjä ovat ilmoittaneet valmiutensa kuten myös rauhanprosessin kummit. Kokouksen järjestäminen riippuu epäilemättä nyt käyntiin pääsevien kontaktiryhmän kokoontumisten ja neuvottelujen tuloksista.

Maanantaina aselevon alkaessa esitettiin vanhasta muistista monella taholla epäilyksiä tämänkertaisesta yrityksestä. Aselepo tai tulitauko olikin tätä ennen sovittu parikymmentä kertaa vuosien mittaan. Heti maanantaina tapahtunut välikohtaus, jossa haavoittui ukrainalainen sotilas, esiteltiin mediassa hankkeen epäonnistumisena suoralta kädeltä.

Ukrainan armeijan komentaja Ruslan Homtshak lausui välittömästi, ettei provokaatioita ja huhuja tule ottaa vakavasti. Torstaina (30.7) hän selvitti tilannetta presidentti Zelenskille. Muutamat tuli-iskut ovat yksittäisiä, eikä niissä ole eskaloitumisen tai hyökkäyksen piirteitä.

Presidentti Volodimir Zelenski on omaksunut alun alkaen pienten askelten politiikan, käytännölliset ratkaisut, jotka myös lisäävät luottamusta. Zelenski on jättänyt Krimin kysymyksen erilleen, koska tiedetään ettei Venäjä siitä tule luopumaan. Pelkästään Itä-Ukrainan tilanteen kestävä ratkaisu olisi jo suuri saavutus. Se vaikuttaisi paitsi maiden suhteisiin, myös poliittiseen ilmapiiriin Euroopassa ja laajemmin. Ukraina pääsisi todelliselle kasvu-uralle ja voisi odottaa talouskasvua ja ulkomaisia sijoituksia maan ongelmien helpotukseksi.

Poliittisella areenalla Zelenski voi nojautua heinäkuun kyselyssä oman ”Kansan palvelijoiden” puolueensa vankkaan 30 prosentin kannatukseen sekä ”Oppositioblokin” tukeen, jolle kannatuksen antaa 20 prosenttia väestöstä. ”Eurooppalainen solidaarisuus” on 16 prosentissa. Realistisin rauhansuunnitelma on Oppositioblokilla 22,5 prosentin mielestä, Zelenskin puolueella 19,5, Solidaarisuudella 10,5 ja Julia Timoshenkon ”Isänmaalla” 9 prosentin mielestä. Neljäsosan mielestä ei kenelläkään.

Käytännöllinen asenne on tarpeen myös kieliasiassa. Keväällä 2014 tilanne Maidanin jälkeen repesi suurelta osin kieliratkaisun suututtaessa itäisen osan maasta. Sittemmin myös Unkari ja Romania ovat protestoineet maanmiestensä kieliaseman heikentymisestä. Nämä vähemmistöt ovat toki pieni prosentti väestöstä. Nyt Unkari viestittää alustavaa tyytyväisyyttä luvassa olevan kielilain uusimisen johdosta.

Nähtäväksi jää kuinka suhtaudutaan venäjänkielisten oikeuksiin. Aiemmin puolet ukrainalaisista puhui päivittäin venäjää. Asialla on merkitystä valtakunnan koossapysymiselle. Zelenski sanoikin vuosi sitten, että jos isänmaan ja kansan yhtenäisyyden asia on tärkeintä, on kieliasiakin sovittavissa.

Kievin nykyjohdon käytännöllisyyttä kuvaa myöskin vuosi jatkuneen kaasukiistan sovinto. Lisäksi sovittiin kaasun kauttakulun ja välittämisen uudesta järjestelystä, joka hyödyttää Ukrainaa aiempaa enemmän. Maan kaasuvarastot ovat kasvaneet.

Päivitys 1.8 klo 23:22

Ukrainan keskusvaalilautakunta on lähestynyt kapinallistasavaltojen viranomaisia. Heiltä on pyydetty tietoja ja vahvistuksia tulossa olevien aluevaalien toteutuksesta mainituilla alueilla 25. lokakuuta. Kyseessä ovat mm. äänestyspaikat ja muu asiaan liittyvä virallinen tieto.

Lähteet UNIAN (1, 2), Interfax (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9), TASS.

  • 18
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset