Kolumnit

Avoimet rajat vai hyvinvointivaltio?

Länteen matkaavia siirtolaisia Budapestissä 2015. Kuva Wikimedia Commons.

Talouden tutkija Bernd Raffelhüschen on tehnyt oman analyysinsa Stiftung Marktwirtschaft – säätiön (Markkinataloussäätiö) toimeksiannosta. Hänen mielestään Saksa elää suurinta talouden nousukautta sitten 70-luvun. Työllisyys on nostettu huippuunsa ja eläke- sekä sairaskassat kertovat ennätystuloksista.

Tutkijan mielestä tämä ilo katkeaa pikaisesti, jos laskelmaan otetaan vuoden 2015 aikana alkaneen pakolaisvirran kustannukset. Tässä Raffelhüschenin laskelmien mukaan liikutaan noin 878 miljardin euron tasolla.

– Politiikan tehtäväksi jää varmistaa paras mahdollinen kotoutuminen. Muilla keinoilla ei voida säästää, sanoo ekonomi. Jos nyt tulleiden pakolaisten jälkeläisillä on vaikeuksia kotoutua ja päästä työmarkkinoille, hänen laskemansa summa on jo noin 1,5 biljoonaa euroa.

”Valtio näyttää vain kolmanneksen velkataakastaan julkisesti”

Ekonomin mukaan valtio näyttää vain kolmanneksen velkataakastaan julkisesti. Virallinen valtion velkataakka on noin 75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuitenkin sosiaalivakuutusten varaukset ovat melkein kaksinkertaiset.

Tämä piilovelka on tulevaisuudessa teollisuuden ja veronmaksajien painolastina sekä kertoo, millaisen hätävaraston valtio tarvitsisi maksaakseen tulevaisuuden sosiaalikulut. Saksa elää kuitenkin kädestä suuhun eikä kerää hätävarastoja, joten tulevaisuus jää veronmaksajien harteille.

Kokonaisvelka on ekonomin mukaan noin 6,2 biljoonaa euroa, joka on BKT-lukuihin verrattuna noin kaksinkertainen. Ekonomi moittii hallitusta, joka ei kyennyt käyttämään nousukauden etua säätöissään vaan asetti valtiolle jopa lisärasitteita eläkkeiden ja sairasvakuutusten kattavuuden lisäämisen kautta.

Siirtolaiset maksavat vähemmän kuin saksalaiset

Viime vuosien aikana Saksaan on virrannut tilastojen mukaan 2,1 miljoonaa siirtolaista. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hieman yli puolet tulijoista on pakolaisia. Stiftung Marktwirtschaft – säätiö kiistää väitteen, että Saksa hyötyisi pakolaisista.

– Hallitsematon siirtolaisuus ei tuota maalle minkäänlaisia taloudellisia etuja, vaan maksaa tulevaisuudessakin, kertoo säätiön johtaja Michael Eilfort. – Tämä on näin, vaikka pakolaiset pääsisivät pian töihin. Pakolaisten alhainen koulutustaso verrattuna saksalaisiin vaikuttaa heidän palkkoihinsa, ja alhainen palkkataso näkyy eläkekassoihin ja sairasvakuutuskassoihin maksetuissa maksuissa pitkässä juoksussa.

Sama kaava pätee myös Saksassa jo pidempään asuneiden ulkomaalaisten kohdalla, ja heidänkin taseensa on negatiivinen.  Siirtolaisten eläkekertymä on huomattavasti pienempi, ja lopulta valtio ansaitsee saksalaisista enemmän kuin siirtolaisista.

Kotoutuminen työelämään on avainsana!

Ilman vuoden 2015 pakolaisaaltoa Saksan kokonaisvelkataakka olisi noin 198 prosenttia BKT:sta. Pakolaisten negatiivinen vaikutus tulee hitaasta kotoutumisesta työelämään. Jopa erittäin epätodennäköisessä laskentamallissa velkataakka tulee nousemaan noin 212 prosentin tasolle.

Jos taas huomioidaan se, miten kuusi vuotta sitten maahan tulleet ovat kotoutuneet työelämään, nousee velkataakka-arvio jo 228 prosentin tasolle. Jos vielä toisen sukupolven ongelmat ovat tämän hetkisien tasolla, nousee velkataakka jopa 251 prosenttiin.

– Tämäkin skenaario on liian positiivinen, kertoo Raffelhüschen. Hän perustelee väitettään pakolaisten alhaisella koulutustasolla. Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että pakolaisten toinen sukupolvi tulee kouluttautumaan kuten saksalaislapset.

Hallittu maahanmuutto saattaisi auttaa

Kaikissa edellä mainituissa laskelmissa oli perusodotuksena, että pakolaiset jäävät Saksaan pysyvästi. Kuitenkin erityisesti sisällissotamaista tulleet haluavat usein palata kotiinsa tilanteen rauhoituttua. Toisaalta perheenyhdistäminen tasoittaa lukuja, jopa kasvattaa niitä.

Ekonomi korostaa, että hallittu maahanmuutto voisi olla ratkaisu Saksan suuren demografisen ongelman ratkaisemiseksi. – Lapsia ja korkeakoulutettuja ei tule koskaan liikaa, sanoo ekonomi. Tosiasia on se, että useat pakolaiset ovat nuoria ja laskevat Saksan keski-ikää. Tämä vaikuttaa toisaalta laskevasti valtion nettovelkataseeseen, jopa 11 prosentin verran.

Hyvinvointivaltio vai avoimet rajat?

Demografinen korjausliike ei kuitenkaan riitä maksamaan itse itseään. Suurin ongelma laskelmassa on se, että pakolaiset pääsevät töihin vasta vuosien päästä ja/tai tekevät töitä pienemmällä palkalla. Tämä johtaa siihen, ettei heille jää aikaa kerätä kunnolliseen elämään riittävää eläkekassaa vanhuuden varalle.

– Massamaahanmuuton maksajiksi joutuu lopulta valtio perustoimeentulon kautta, ennustaa ekonomi.

Toinen suuri rasite maahanmuutossa tulee sosiaalikassojen lisäksi verojärjestelmään. – Saksa ei voi kestää ikuisesti hallitsematonta maahanmuuttoa, joka ei kartuta verokertymä, kertoo Raffelhüschen.

Afrikka vs. Eurooppa

– Afrikan ja Euroopan elintasokuilu on niin suuri, ettei avoimien rajojen politiikassa voida välttyä elintasomaahanmuuttajilta. Tässä on tehtävä päätös. Jos saksalaiset haluavat pitää hyvinvointivaltionsa, on rajat suljettava, sanoo Raffelhüschen

– Tai sitten Saksan tulee ottaa käyttöön USA:n malli, jossa ei ole mitään sosiaalietuja maahanmuuttajille, lopettaa Raffelhüschen

Lähde: Welt

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Grilli kesäkuntoon - tulikulma.fi

Uusimmat uutiset

Keräämme joitain tietoja käyttäjäkokemusten parantamiseksi. Mikäli ette halua auttaa meitä, voitte kieltäytyä seurannasta GDPR-asetuksen mukaisesti. Kieltäytyminen lisää evästeen, joka on voimassa yhden vuoden. Hyväksyn, kieltäydyn, lisää tietoa.
557