Eurooppa Politiikka

Balkanin hiipivä islamisaatio huolestuttaa Itävallassa

Hans Peter Doskozil
Itävallan puolustusministeri Doskozil varoittaa EU:n vaikutusvallan kaventumisesta Balkanilla. EU:lta tilaa Balkanilla voittaa muslimimaiden vaikutusvalta ja tasapaino uhkaa kadota.

Itävallan puolustusministeri Hans-Peter Doskozil varoittaa islamin vaikutusvallan kasvusta Balkanilla.

”Me näemme selvästi, että Balkania yritetään hiljalleen islamisoida”, sanoi Itävallan yksi vaikutusvaltaisimmista sosiaalidemokraateista. Hän näkee kehityksen ”huolestuttavana”. ”EU:n vaikutusvalta on vähenemässä Balkanilla. Unionin sijalle pyrkii Turkki ja Saudi-Arabia, jotka lisäävät vaikutusvaltaansa alueella”, sanoi Doskozil.

Ankara on aktivoitunut Kosovossa, Albaniassa ja Serbiassa. ”Minun mielestäni ei tässä tilanteessa ole suotavaa, että Turkki lisää joukkojaan Balkanilla Nato-operaatioiden varjolla”, kertoi ministeri. ”Tällainen ylivoima rikkoisi tasapainon, eikä tämä kehitys ole Euroopan etujen mukainen. Saksa ja muut Euroopan maat eivät voi antaa vaikutusvaltansa hiipua, jotta alueen demokratisointi ja rauhallinen kehitys voi jatkua”.

Naton ystävämaa Itävalta on Balkanin Nato-operaatioissa mukana noin 700 miehen voimin. Ankaran vastaus Itävallan kriitiikkiin Erdoganin hallintametodeja kohtaan on saanut Turkin estämään Itävallan osallistumisia Nato-operaatioihin ja ministeri uskoo, että joukkojen määrä supistuu myös Balkanilla ja Turkki pyrkii korvaamaan joukot omilla joukoillaan.

Vuosikymmenien ajan on Balkan ollut EU:n vaikutusaluetta. Euroopan vaikutusvallan hetkellisesti heikentyessä apuun riensi USA. Tämä yhteistyö on murenemassa palasiksi. Uudet vaikuttajat ovat työntäneet kenkänsä oven väliin ja lisäävät vaikutusvaltaansa koko ajan.

Turkki on rahoittamassa useita sodassa tuhoutuneiden moskeijoiden jälleenrakennusta. Bajan Luka, Sarajevo (Bosnia), Prizren ja Pristina (Kosovo) korjataan Turkin investoinneilla, joita riittää myös köyhälle Bosnian ja etelä-Serbian muslimi-alueille. Kosovossa turkkilaiset yritykset valtaavat elintarviketuotantoa, teidenrakennusta ja energiasektoria. Myös Albaniassa Turkki on lisännyt aktiivisuuttaan.

EU:n lupaus vuodelta 2003 ottaa länsi-Balkanin maat täysjäseniksi unioniin tuotti pettymyksen, koska neuvottelut eivät etene. Brysseli painostaa Balkanin maita puuttumaan kiivaammin maissa rehottavaan korruptioon ja uskottavin reformeihin.

EU suurin lahjoittaja Balkanilla

Balkanille on vuosien mittaan virrannut miljardeja euroja talousapua EU-kassoista. Tämä ei ole muuttanut Balkanin asukkaita EU-myönteisemmiksi. Serbiassa EU tukee taloutta 1,5 miljardin lahjoituksilla vuoteen 2020 mennessä ja on suurin rahoittaja maassa. Kuitenkin alueen vaikutusvaltaisimmiksi tukijoiksi nimetään Turkki ja Venäjä.

Euroopalle tämä merkitsee sitä, että on parannettava yhteistoimintaa Serbian politiikan ja kansojen kanssa”, sanoi EU-parlamentin ulkosuhdekomitean johtaja ja Balkanin asiantuntija David McAllister (CDU – saksa).

WELT

  • 220
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset