Eurooppa Politiikka

Berliinin Afrikka–konferenssin tulos jäi laihaksi

Etiopia. Kuva US Air Force / public domain.
Afrikan kehityksen suurimmat ongelmat ovat yritysilmapiiri ja mahdollisuudet sekä turvallisuus. Tämä jäi käteen Berliinissä pidetystä Afrikka–konferenssista. Jo päivää ennen tapaamista oli tulos selvä, kun asiantuntijat esittelivät Afrikan talouskasvun karut kasvot Lontoossa.

Afrikan talouskasvusta vastaa vain muutama maa, kun samalla useiden maiden talous on laskusuuntainen. Tämä kaikki käy ilmi Mo-Ibrahim säätiön vuosittaisesta indeksitutkimuksesta, joka julkaistiin Lontoossa maanantaina. Tutkimus kertoo selvästi, että yritysilmapiiri Afrikassa on huonontunut, vaikka Ernst & Young -konsulttiyrityksen raportissa mainitaan ulkomaalaisten investointien Afrikassa kasvaneen 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Mo-raportin mukaan suurin ongelma Afrikan sijoituksissa ja kehityksessä on turvallisuus. Mo–raportti listaa Afrikan maita useiden eri kriteerien mukaan ”Ibrahim-indeksi -listalle”. Listalla suurimpia kehitysaskeleita ovat tehneet Kenia, Marokko ja Norsunluurannikko. Näistä Norsunluurannikko on parantanut sijoitustaan listalla sijalta 41 sijalle 22, vaikka maassa oli levottomuuksia vuosien 2010 ja 2011 aikana. Levottomuuksissa kuoli noin 3 000 kansalaista. Maassa on onnistuttu saamaan talouskasvua melkein 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Marokko nousi listalla sijalle 15. Kenia, joka sekin toipuu vuoden 2007 presidentinvaalien jälkeisestä kaaoksesta, nousi kahdeksan sijaa päästen lopulta jo 11. tilalle Mo-listalla.

Afrikan TOP5–lista

Afrikan ykkösliigaan kuuluvat Mauritius, Seychellit, Kap Verde, Namibia ja Botswana. Listan loppupäässä on edelleenkin Somalia, Etelä-Sudan ja Libya.

Kuuluisa vuosi-indeksi lasketaan vuonna 2006 perustetun Mo-Ibrahim säätiön toimesta. Säätiö on nimetty sen perustajan Iso-Britanniassa asuvan sudanilaisen liikemiehen Mo Ibrahimin mukaan.

Berliinin Afrikka–konferenssi

Saksan liittokansleri Angela Merkel otti tiistaina vastaan useamman afrikkalaisen maan johtajia. Kokouksessa oli tarkoitus seurata G20–kokouksessa yksityissijoitusten suojan parantamiseksi sovittujen uudistusten edistymistä. Osallistujiin kuului myös nykyisen EU-puheenjohtajamaan Itävallan pääministeri Sebastian Kurz EU:n edustajana sekä IMF:n johtaja Christine Lagarde.

Welt–lehden mukaan kokous oli Merkelin jo vuoden 2016 keväällä aloittaman uuden Afrikka–politiikan huipennus. Kokouksen kolme pilaria olivat edelleenkin samat: rajavalvonnan ja kotoutuksen lisäksi tulisi keskittyä taisteluun siirtolaisuuteen johtavia syitä vastaan sekä siirtolaispolitiikkaan.

– Minun on Saksan liittokanslerina pidettävä huolta myös Afrikasta, sanoi liittokansleri Merkel.

Welt–lehden mukaan tapaaminen lähetti selvän sanoman, ettei Saksa aio katsoa vierestä, kun esimerkiksi Ranska ja Kiina valloittavat Afrikan uudestaan. Liittokansleri kertoi myös oppineensa pakolaiskriisistä ja aikoo keskittyä vaikuttamaan siirtolaisuuden juurisyihin talouden avulla.

Kuitenkin Merkel sanoi kokousväelle, että ”meidän tulee kuitenkin kysyä, onko tiemme oikea, kun puhumme klassisesta kehitysavusta”. Merkel painotti myös, ettei tarkoitus ole vain siirtää rahoja projekteille, jotka kehitetään Euroopassa.

– Me tarvitsemme ajatusmallin, jossa ei enää puhuta “Afrikasta” vaan “Afrikan kanssa”, sanoi Merkel. Taustalla on ajatus, jossa Afrikka muuttuu G20–maiden avulla osaksi globalisaatiota ja turvalliseksi yritys- ja sijoitusympäristöksi. Merkel kertoo projektin malliksi Kaukoidän maiden kehityksen.

Lähteet: Welt, Berliinin Afrikka-konferenssi

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset