Kotimaa

Bilettämistä, alistamista, kontrollointia ja lopulta raiskaus – suomalainen tyttö kertoo kokemuksistaan turvapaikanhakijoiden kanssa – VIDEO

Kuvakaappaus Sami Luoman traileri.
Tiedätkö, miten moniavioisuus modernisoidaan? Turvapaikanhakijan kanssa seurustellut nuori nainen kertoo, millaista on nuorten muslimimiesten ajanvietto Suomessa ja mitä suomalainen tyttö heille merkitsee.

Tapasin Oonan (nimi muutettu) syksyllä 2017 Tampereen Keskustorilla. Useamman puhelinkeskustelun perusteella tämä nuori nainen oli vaikuttanut niin vahvalta ja viisaalta ikäisekseen, että yllätyin hänen keijumaisesta olemuksestaan. Oonan läheinen oli ottanut minuun yhteyttä, koska tyttö halusi kertoa tarinansa julkisuudessa. Hänestä tuntui, että oli hänen velvollisuutensa varoittaa tyttöjä ja nuoria naisia. Häntä itseäänkin oli varoitettu, mutta hän ei ollut välittänyt.

Oona oli elänyt melko suojattua elämää kodissa, jossa oli kaikin puolin hyvä ja turvallinen kasvaa aikuiseksi. Hän oli tavallinen, kunnollinen ja tasapainoinen tyttö. Sellainen tyttö, jolla ei ole mitään edellytyksiä ajautua seurustelemaan epämääräistä ja sekavaa elämää viettävän miehen kanssa ja tulla lopulta tiedottomassa tilassa raiskatuksi.

Oona oli lähtenyt työkavereidensa kanssa juhlimaan 18-vuotissyntymäpäiväänsä tamperelaiseen nuorten keskuudessa suosittuun ravintolaan. Illan aikana hän oli tutustunut joukkoon nuoria ulkomaalaistaustaisia miehiä, joita tapasi uudelleen jo seuraavana päivänä. Siitä alkoi iranilaistaustaisen turvapaikanhakijamiehen kanssa seurustelusuhde, jonka Oona kuvailee edenneen kaoottisissa olosuhteissa.

Oonan poikaystävällä oli aina serkkupoika mukana, vähintään. He eivät koskaan kulkeneet yksinään, vaan aina joukossa, jonka tarkoitus oli olla uhkaava. Elämä oli pelkkää bilettämistä. Päivät nukuttiin ja yöt käytiin ravintoloissa, joihin miehet saivat sisään alaikäisiäkin tyttöjä, kun maksoivat ovimiehelle 50-100 euroa. Miehet viihtyivät pilveä poltellen, shoppaillen, autoilla kaahaten ja yökerhoissa kulkien.

Miehillä oli sosiaalisessa mediassa yhteyksiä useisiin alaikäisiin tyttöihin. Oonan poikaystävä näytti hänelle tyttöjen lähettämiä kuvia ja viestejä, joista kävi selväksi, miten ihastuneita tytöt olivat mieheen tavattuaan häntä. Oonan mukaan miehet osasivat luoda kaduilla pyöriville nuorille tytöille mielikuvan ja tunteen yhteisestä ”perheestä” tai jengistä, jossa tytöstä pidetään huolta ja hän saa ylen määrin huomiota. Miesten tavoitelluimmat tytöt olivat mahdollisimman vaaleita ja seksuaalisesti koskemattomia, ehdottomasti neitsyitä.

Seikkailunhaluiselle kokemattomalle nuorelle naiselle alussa kaikki oli jännittävää ja mies oli huomaavainen ja ihana. Hyvin pian Oona kuitenkin huomasi olevansa alisteisessa asemassa ja kontrolloituna niin, ettei enää pystynyt hallitsemaan itseään. Aiemmin hyvältä tuntunut suojelunhalu alkoi olla ahdistavaa ja poikaystävän käytös muuttui törkeäksi ja halventavaksi. Oona ei lähtenyt suhteesta, koska ajatteli voivansa muuttaa poikaystävän käytöstä olemalla hänelle mieliksi.

Oonaa järkytti miesten tapa jakaa keskenään videoita pahoinpitelyistä ja raiskauksista, joissa olivat mukana. Videoille ja kuville naurettiin pilkallisesti. Myös Oonan järkytys näkemästään huvitti poikaystävää, jonka mielestä kaikki oli normaalia. Seksuaalinen himo oli miesten elämässä koko ajan läsnä. Miehet ikään kuin modernisoivat Suomessa islamilaisen moniavioisuuden pitämällä ykköstyttöystävän rinnalla muutaman, tavallisesti alaikäisen tytön, joita nimittivät ”pikkuhuoriksi”.

Kuten arvata saattaa, Oonan tarinalla ei ollut onnellista loppua. Hän teki vanhempiensa kanssa rikosilmoituksen kahdesta miehestä sen jälkeen, kun hänen siskonsa löysi hänet autosta tiedottomassa tilassa, todennäköisesti huumattuna ja raiskattuna.

Oona kertoo kokemuksistaan oheisella videolla. Hän lähettää terveiset nuorille tytöille ja vanhemmille, mutta myös nuorille suomalaisille miehille ja pojille, ja toivoo että hän pystyy tarinallaan ehkäisemään muita tyttöjä joutumasta samaan tilanteeseen.

Oonan tietojen mukaan moni tyttö ei uskalla kertoa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai jopa raiskauksesta, monella ei edes ole ketään kenelle voisi kertoa. Hän itse oli onnekas, koska hänellä oli läheinen, jonka kanssa hän kävi läpi kaikki tapahtuneen ja purki pahan olon, häpeän ja syyllisyyden. Tässä tapauksessa rikostutkinta ei edennyt edes syyteharkintaan, miehet saivat jatkaa tyttöjen metsästystä Tampereella.

Oona on selvinnyt kokemuksistaan säikähdyksellä. Miksi julkaisu tapahtuu vasta nyt, johtuukin juuri siitä, että Oonaa alkoi reilu vuosi sitten kuvauksen jälkeen pelottaa sen julkaiseminen.

Sain häneltä viestin eilen: – Suomalaisten ”ystävällisyys” kaikkia kohtaan alkaa mennä siihen rajaan, ettei vääriä tekoja saa enää tuoda ilmi tai edes kommentoida. Nyt on tärkeetä että se julkaistaan, ja katson sen sitten joskus, kun se ei enää tunnu missään.

Videolla haastattelijoina ovat Terhi Kiemunki ja Juha Mäenpää.

Artikkelin on kirjoittanut Terhi Kiemunki

Korjattu 18.1 klo 14:31

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa

Liity kannattajajäseneksi