Kulttuuri

Black Lives Matter -liike sai suomalaisopiskelijat vaatimaan antirasismin opetusta – Akateemiset Kansallismieliset kyseenalaistavat

Kuva Pxhere.

Yle esitteli perjantaina 17.7.2020 ”Antirasistiset strategiat osaksi opetussuunnitelmaa” adressin.

Uutisessa esitettiin korkeakoulujen taidealojen opiskelijoiden tekemä adressi suomalaisuuden käsitteen laajentamisesta, ”antirasismista” sekä rakenteellisesta rasismista, joihin korkeakoulujen tulisi reagoida adressissa vaadituilla tavoilla.

Akateemiset Kansallismieliset ry tuomitsee adressin.

Adressissa lukijan huomio herätetään uskonlahkon avainsanan kaltaiseen asemaan saatetulla ”rasismi”-termillä, ja etenee vaatimukseen vähemmistöjen etuoikeuksien lisäämiseen. Adressi suunnataan vaatimaan vastuuta suomalaisille opiskelijoille ongelmista, jotka ovat vähemmistöille rakennettuja. Tehdyt ehdotukset vaativat lisäresursseja sekä painotusta aihealueisiin, jotka eivät aja millään tavalla suomalaisen korkeakouluopiskelijan etua. Kokonaisuutena esitys on täten suomalaisvastainen ja vastustettava.

Pyrkimyksessä ottaa kantaa vähemmistöjen ilmoitettuun sortoon adressi viittaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun 9.6.2020 julkaisemaan kyselytutkimukseen, jossa 67% mustista opiskelijoista Suomessa ilmoitti kokevansa syrjintää.

Luvut ovat käytännössä yhtäläiset Yhdysvaltojen koulutettujen mustien kokemaan syrjintään, riippumattoman tutkimuslaitoksen Pew-Research Centerin tutkimuksen kanssa. On huomiotavaa että Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksen vastaavat tulokset Yhdysvaltoihin nähden saatiin tutkimusmenetelmällä jossa yli 70% suomeksi annetuista vastauksista hylättiin. Tämän lisäksi on ymmärrettävä kyselytutkimukseen osallistumisen halukkuuden monesti johtuvan mielenkiinnosta aiheeseen, tässä tapauksessa koettuun syrjintään. Yhdysvalloissa vastaavissa tutkimuksissa akateemisen koulutuksen saaneet ilmoittivat kokeneensa merkittävästi enemmän syrjintää kuin saman rodun matalamman koulutustason jäsenet. Pew-Reaseach Centerin tutkijan mukaan kyse voi olla akateemisesti koulutettujen voimakkaampi tiedostaminen syrjinnästä. Kyselytutkimuksen reliabiliteetin ollessa kelvoton voidaan kuitenkin myöntää, että kantaväestöä rodullisesti syyllistävän adressin ehdotusten mukaiset koulutusmuutokset eivät myöskään palvele vähemmistöjä, vaan odotettava vaikutus on koetun sorron kasvaminen, kuten monietnisessä Yhdysvalloissa on jo nähty.

Vähemmistöjen vähäinen näkyvyys suomalaisissa yliopistoissa nostetaan adressissa ongelmakohdaksi. Akateemiset Kansallismieliset Ry muistuttaa että suomalaisten yliopistojen tarkoituksen tulee olla suomalaisten akateemikkojen kouluttaminen, ja suomalaisten yliopistojen ”suomalaiselta näyttäminen” on itseisarvo. Suomalaisen akateemisen koulutuksen on ylläpidettävä ja kehitettävä suomalaiskansallista identiteettiä, sekä yhteiskuntaimagoa, sillä 0,07% globaalin vähemmistökansan asialla ei ole korkeakouluja muualla maailmassa. Esitykset adressissa ”suomalaisesta kolonialismista” ovat absurdeja, Suomen historian ollessa Ruotsin ja Venäjän suurvaltojen riiston ja orjuutuksen kohteena. Historioitsija Teemu Keskisarja on arvioinut kymmenien tuhansien suomalaisten kohtaloksi orjuuden Isovihan aikoina.

Adressissa esitetään vaatimus tarkastelusta ”valkoisuuden positioon” sekä asettaa Yhdysvaltojen tyyliin valkoisten lukumäärä korkeakoulupaikoissa tarkasteluun, eli käytännössä vähentämiseen. Kaikki valkoiset eivät ole suomalaisia, mutta kaikki suomalaiset ovat valkoisia, ja suomalaisten yliopistojen on oltava ensisijaisesti suomalaisia opiskelijoita varten aikakautena, jolla koventunut kilpailu on asettanut akateemisenkin koulutuksen saaneet ihmiset taisteluun asemastaan globaalissa mittakaavassa. Akateemiset Kansallismieliset Ry haluaa muistuttaa kantaväestön moraalisesta oikeudesta osallistua opiskeluun oman etnisen ryhmänsä ympäröimänä, ilman että opiskelijalla olisi tarvetta olla varuillaan mitä erilaisimmista syrjintä- ja rasismisyytöksistä. Suomalaisilla, kuten muillakin valkoisten kansojen jäsenillä on oikeus etnisen ryhmänsä, kulttuurinsa ja elämäntapansa ylläpitämiseen ja edistämiseen kotimaissaan. Adressin pyrkimys mitätöidä valkoisten kansojen, mukaanlukien suomalaisten, oikeudet ajaa etnisen ryhmänsä kollektiivisia intressejä ”Valkoisena Haurautena” ei ole muuta kuin kafkamainen heitto, jossa valkoiset ovat sortajia, kun heidän kotimaidensa väestörakenne muutetaan, mutta ”hauraita” jos nousevat tätä kehitystä vastaan. Tämä osa adressia on osuva esimerkki ylikansallisesta valkoisten kansojen identiteettien pala palalta jatkuvasta murentamisesta, jota vastaan Akateemiset Kansallismieliset Ry taistelee.

Yhteiskunta jossa on etnisiä vähemmistöjä, tulee aina olemaan epätasa-arvoinen demokratian perusluonteen vuoksi, koska enemmistöasemassa olevalla etnisellä ryhmällä on aina kollektiivina toimiessaan etu vähemmistöjä kohtaan. Länsimaisten kansallisvaltioiden perusajatuksen oman kansansa edunvalvonnasta nimeäminen ”institutionaaliseksi rasismiksi” on teemana naurettava. Kansallisilla instituutioilla ilman, että ne ajaisivat kansallista edunvalvontaa, ei ole tarkoitusta. Ihmisen etnosentrinen luonto on aikaansaanut länsimaiset kansallisvaltiot. Siinä missä monietniset yhteiskunnat eivät ole kestäneet historian saatossa, monietninen yhteiskuntakokoeilu ei myöskään osoita toimivuuttaan akateemisella kentällä, siksi Akateemiset Kansalllismieliset Ry antaa vierasopiskelijoille ainoaksi kehotukseksi paluun oman etnisen ryhmän ylläpitämiin oppilaitoksiin, kehittämään akateemisia pyrkimyksiään heille sopiviin opetusmenetelmiin- ja teemoihin, jättäen suomalaiset instituutiot suomalaisille, ratkaisten samalla rasismikysymyksen lopullisesti. Suomalaisille korkeakoulujen johtokunnille yhdistys tekee suosituksen jättää kritisoimamme adressin täysin huomiotta.

Akateemiset Kansallismieliset ry on suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden järjestö keskittyen luokkarajat ylittävään suomalaiskansallismieliseen edunvalvontaan.

  • 187
    Shares