Eurooppa Maahanmuutto

Boris Johnson kutsuu miljoonia hongkongilaisia Britanniaan, jos Kiina rajoittaa Hongkongin vapautta

Boris Johnson. Kuva Andrew Parsons / Flickr / CC BY-ND 2.0

Britannian pääministeri Boris Johnson on ehdottanut brittiläiseen viisumijärjestelmään sanojensa mukaan ”yhtä sen historian suurimmista muutoksista”: jos Kiina rajoittaa Hongkongin vapautta, Britannia voisi tarjota Hongkongissa elävälle lähes kolmelle miljoonalle Hongkongin kansalaiselle, jotka ovat oikeutettuja brittiläiseen merentakaiseen passiin (British National Overseas), oikeuden asua ja työskennellä Britanniassa.

Kiinan parlamentti on hyväksynyt uudet turvallisuuslait, jotka Kiinan hallinnon mukaan tukkivat Hongkongin lainsäädännön jättämät ”porsaanreiät” poliisi- ja turvallisuusasioissa sekä ulkomaiseen vaikuttamiseen puuttumisessa. Australian, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Britannian valtiot tuomitsivat yhteislausunnossaan Kiinan lakimuutoksen ja totesivat, että toteutuessaan laki heikentäisi Hongkongin ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -toimintaperiaatetta. Anglosaksisten maiden yhteislausuma toteaa lainmuutoksen haittaavan Hongkongin väestön ihmisoikeuksia ja tekevän mahdolliseksi nostaa poliittisia syytteitä. Yhdysvallat ja Britannia katsovat, että Hongkongin autonomia päättyy. Yhdysvaltojen osalta tämä saattaa tarkoittaa, että maa tulee kohtelemaan Hongkongia ulkomaankaupassa osana manner-Kiinaa, mikä muuttaisi olennaisesti Hongkongin kauppapoliittista asemaa.

Vastineeksi Kiinan toimille Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoitti, että Britannia on valmis antamaan maahantulo- ja työluvan sekä väylän Britannian kansalaisuuteen lähes kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle. Johnson kirjoitti:

Tänä päivänä noin 350 000 ihmisellä on brittiläinen merentakainen passi ja 2,5 miljoonalla on kelpoisuus hakea sitä. Nykyään nämä passit antavat oikeuden viisumiin, jolla pääsee vapaasti korkeintaan kuuden kuukauden ajaksi Britanniaan. Jos Kiina panee toimeen kansallisen turvallisuuden lakinsa, Britannian hallitus muuttaa maahanmuuttosääntöjään ja sallii kaikkien näiden passien haltijoiden tulla Hongkongista Britanniaan 12 kuukaudeksi kerrallaan sekä myöntää heille lisää maahanmuutto-oikeuksia, mukaanlukien oikeuden työskennellä, minkä myötä heille on tie auki Britannian kansalaisuuteen. Tämä olisi yksi viisumijärjestelmämme historian suurimpia muutoksia. Jos se on välttämätöntä, Britannia ottaa tämän askeleen ja tekee sen mielellään.

Johnsonin kirjoitus julkaistiin 3. kesäkuuta sekä brittiläisessä The Times -lehdessä että hongkongilaisessa South China Morning Postissa.

Britannian hallitus oli jo aiemmin tarjonnut Hongkongin nykyiselle 350 000 brittiläisen merentakaisen passin haltijalle mahdollisuutta hakea pidennettävissä olevaa 12 kuukauden viisumia, mutta tuolloin jätettiin auki, koskeeko mahdollisuus yli 2,5 miljoonaa hongkongilaista, jotka ovat kelpoisia hakemaan brittiläistä merentakaista passia.

Britannian ulkoministeri Dominic Raab ei osannut arvioida, kuinka moni hakisi brittiläistä merentakaista passia, jos oikeus hakea sitä laajennettaisiin Johnsonin esityksen mukaisesti. Raab kuitenkin toivoi, että jos järjestely aiheuttaa massapaon Hongkongista, muutkin maat kuin Britannia osallistuvat taakanjakoon ja ottavat muuttajia vastaan.

Kiinan hallinto piti Johnsonin suunnitelmia törkeänä puuttumisena Kiinan asioihin ja vaati Britanniaa luopumaan suunnitelmistaan. Kiina ei pelkää niinkään demokratia-aktivistien kuin menestyneiden liikemiesten pakoa maasta. Alkuperäinen luovutussopimus ja sen takaama ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -toimintaperiaate rakennettiin estämään liikemiesten ja yritysten pako Kiinan hallintaan siirtyvästä Hongkongista.

Demokratiaa puolustavat hongkongilaiset poliitikot ja mielenosoittajat olivat tyytyväisiä Johnsonin esitykseen, mutta toivoivat tukea myös Hongkongille: ei vain niille, jotka haluavat paeta sieltä, vaan myös niille, jotka haluavat taistella siitä. Britanniaa on toisaalta arvosteltu myös siitä, että esitys ei koske Hongkongin nuorisoa, joka ei ole kelpoinen hakemaan brittiläistä merentakaista passia, koska se on tarjolla vain henkilöille jotka ovat syntyneet Hongkongin brittivallan aikana eli ennen vuotta 1997. Britannian liberaalidemokraattinen puolue vaatii brittiläisen merentakaisen passin takaamien oikeuksien myöntämistä kaikille Hongkongin kansalaisille. Hongkongin väkiluku on kokonaisuudessaan 7,5 miljoonaa

Pitkäaikainen konservatiivipuolueen europarlamentaarikko, kolumnisti ja vapaakauppa- sekä Brexit-aktivisti Daniel Hannan odottaa innolla hongkongilaisten saapumista Britanniaan. ”Parin miljoonan taloudellisesti toimeliaan hongkongilaisen saapuminen olisi valtava taloudellinen sytyke, kun toivumme koronataantumasta ja näytämme, mitä globaali Britannia todella tarkoittaa”, Hannan kirjoitti ja kysyi, pitäisikö Britannian rakentaa oma Hongkonginsa ja minne. Hän otti itse esimerkin vuoksi ajatuksen, että hongkongilaiset voitaisiin sijoittaa Englannin etelärannikolla sijaitsevalle, matkailu- ja luontokohteena tunnetulle Wightsaarelle.

Hannan ehdottaa ”uudelle Hongkongille” vapaakaupungin asemaa, ja samaa ehdottaa myös talousoikeuden tutkija Samuel Bowman kapitalismin edunajajaksi itseään luonnehtivassa CapX-lehdessä julkaistussa artikkelissa ”Let’s build Hong Kong 2.0 here in the UK”. Bowman ottaa vertailukohdakseen vapaakaupunkihankkeellle Britannian alaisen Hongkongin sekä Singaporen, jotka ovat kummatkin kokeneet oman vapaakaupunkityylisen hallintonsa mahdollistamana suuren talouskasvun. Bowmanin suunnitelmassa uusi vapaakaupunki perustettaisiin tyhjälle alueelle jonnekin Britteinsaarten rannikolle niin, että jokainen joka muuttaisi sinne tekisi oman valinnan noudattaa vapaakaupungin säädöksiä: omistusoikeutta, alhaista sääntelyä, vapaata kauppaa ja brittiläistä oikeusjärjestelmää, mitkä olivat Hongkongin vahvuustekijät. Muutto-oikeus annettaisiin kaikille Britannian ja Hongkongin asukkaille ja sen hallinto järjestettäisiin kruunun alaisuudessa kuten Mansaaren ja Kanaalisaarten hallinto.

Hongkongilainen kiinteistöammattillainen Ivan Ko kokosi syksyllä 2019 noin 60 vapaaehtoisen ryhmän, joka suunnittelee vapaakaupunkia Hongkongista muuttoa aikoville. Tuolloin yli 40 prosenttia hongkongilaisista ilmoitti kyselytutkimuksessa olevansa kiinnostunut muuttamaan maasta. Ryhmä haluaisi perustaa vapaakaupungin demokraattiseen ja mielellään englanninkieliseen maahan.

Kansainväliseen talouteen erikoistunut kirjoittaja ja Portugalin entinen ministeri Bruno Maçães esitti brittiläisessä The Spectator -lehdessä, että jos nykymuotoinen Hongkong katoaa, Britannia voisi ottaa hongkongilaiset vastaan ja muodostua Euraasian keskukseksi. Myös Maçães ehdottaa vapaakaupunkijärjestelmää, jonka avulla Hongkong voisi jatkaa tähänastisella toimintaperiaatteellaan, mutta Britannian maaperällä. Maçãesin mukaan vapaakaupunki Britanniassa tarjoaisi briteille mahdollisuuden oppia aasialaisilta, miten kukoistavaa taloutta pyöritetään onnistuneesti. Hän ehdottaa vapaakaupungin sijainniksi ”ehkä Cornwallia tai pohjoista”. Vapaakaupunki olisi Maçãesin mukaan Brexitin innovatiivista hyödyntämistä, sillä Britannia on niitä harvoja maita jotka voisivat tehdä suuren rohkean vedon, jollainen ei olisi mahdollista EU:n jäsenenä. Hän kertoo halunneensa ministerinä antaa Madeiralle jonkinlaisen erityistalousalueen aseman, mutta Bryssel ei suostunut siihen.

Britanniaan muutti Euroopan unionin ulkopuolelta vuonna 2019 yhteensä 379 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan nykyisen maahanmuuttotilastojen keräämisen aloittamisen jälkeen vuonna 1975.

Lähteet: The Guardian 1, 2, 3, GOV.UK, South China Morning Post 1, 2, The Telegraph, BBC, Twitter, CapX, City Journal, The Spectator, Independent.

  • 127
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset