Kolumnit

Bryssel askartelee kuuliaisuussäännöstöä ohjaamaan rahanjakoa

Kuva Wikimedia Commons.

EU-komissio esittää pian ensimmäisen Brexitin jälkeisen talousarvionsa. Brittien lähdön myötä EU menettää osan talousarvionsa määrärahoista pienentyneinä jäsenmaksutuloina. Saksa tukee Ranskan kanssa Brysselin suunnitelmaa, EU-rahojen jakoperusteena käytettävää ”kuuliaisuussäännöstöä”.

EU-komissio esittelee Euroopan Unionin ensimmäisen Brexitin jälkeisen talousarvion 2. toukokuuta. Tässä talousarviossa on kyse tärkeästä miljardiluokan aukon täyttämisestä, mutta myös EU-alueen yhtenäisyydestä. Riita puuttuvien rahojen keräämisestä tulee nousemaan keskiöön, mutta myös jakamisesta tullaan käymään kiivasta keskustelua.

Yhtenäisyys koetuksella

Unionin yhtenäisyyttä ovat jakaneet useat konfliktit. Ensimmäisenä euroalueelle iskenyt talouskriisi jakoi unionia pohjoisen rikkaisiin maksajiin ja etelän köyhiin saajiin. Tämän onnettoman tapahtuman lisäksi Eurooppaan suuntautunut pakolaisvyöry iski EU:n yhtenäisyyteen ja etelän ja pohjoisen roolit maksajina sekä kärsijöinä korostuivat. Pakolaiskriisi repi EU:n sisälle uuden taakanjakolinjan läntisten ja itäisten väliin, kun Itä-Eurooppa ei suostunut tanssimaan Brysselin määräämää kuolemanvalssia.

Brexitin jälkeinen unioni

On selvää, että Brexitissä EU menettää yhden suurimmista nettomaksajistaan. Britit maksavat jäsenmaksujaan vuoteen 2020 asti, mutta tämän jälkeen talousarviossa on musta aukko. Laskelmista riippuen aukon suuruus on 6-12 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa on suuri isku eurooppalaiselle yhteiskattilalle, josta jäsenmaille jaetaan puuroa.

Aukosta huolimatta EU-päättäjät ovat lisäämässä rajavalvontaa, terrorin vastaista taistelua ja sotilaallista varustelua. Mistä raha suunnitelmien maksamiseen tulee, on vielä arvoitus.

Saksa ja Suomikin ovat jo ennalta ilmoittaneet olevansa valmiita maksamaan lisää vuosien 2021-2027 välisenä aikana. Summat ovat tarkoituksellisesti avoimia, mutta jo pelkän avoimen valtakirjan lupaaminen on merkittävä askel. Saksan johto on merkittävä uhka muille nettomaksajamaille – kuten Ruotsi, Itävalta ja Hollanti – jotka ovat kritisoineet lisäbudjetointeja ja vaativat säästöjä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on rauhoitellut maksuhaluttomia ja kohdistaa syyttävän sormensa kohti Itä-Euroopan nettosaajia. Erityisesti Puola ja Unkari ovat saaneet tuntea liittokanslerin syyttävän katseen, koska nämä maat saavat täysiä lautasellisia yhteisestä EU-kattilasta, mutta eivät suostu pakolaiskriisin taakanjakoon.

Merkel yhdessä puoluetoverinsa EU-komissaari Günther Oettingerin kanssa ovat kehitelleet suunnitelmaa, jolla EU-yhtenäisyyttä pakolaisasiassa murentavat maat jäisivät vähemmälle yhteisen puurokattilan sisältöä jaettaessa. Pakolaisia koskevan taakanjaon lisäksi pöydälle on nostettu epämääräisiä ja vaikeasti todettavia kiristyskeinoja, kuten oikeusvaltioperiaate ja korruption vastainen taistelu. Itä-Euroopassa tämä viesti on otettu vastaan taisteluhaasteena.

Varojen uudelleen kohdistaminen auttaa Etelä-Eurooppaa

Tähän mennessä Puola ja Unkari ovat olleet turvassa, koska EU-talousarvio on hyväksyttävä yksimielisesti. EU-komissio haluaa kuitenkin käytännössä päättää asioista yksin. EU-jäsenmaille annetaan vaikutusmahdollisuus komission tahtoa vastaan vain määräenemmistöpäätöksillä.

Tämän asian EU-komissio kuitenkin haluaa muuttaa. Komission mielestä jokainen maa, joka murentaa EU-yhtenäisyyttä pakolaisia koskevan solidaarisen taakanjaon kohdalla, joutuu varautumaan EU-tukien leikkauksiin. Tämä pakolaisista huolehtimisen pakkopaita koituisi Etelä-Euroopan hyväksi. Potin uusjaon voittajia olisivat Italia, Kreikka ja Espanja, joihin suurimmat pakolaisvirrat kohdistuvat.

Lisää sääntöjä ja lisää sääntöjä

Komission suunnitelmissa on keskittyä myös muihin kriteereihin kuten ilmastonsuojelu ja nuorisotyöttömyys, jotka vaikuttaisivat jatkossa yhteiselle puurokattilalle jonottavien maiden järjestykseen.

Kaiken kaikkiaan nämä kaikki komission haluamat ehdot tukevat EU:n enemmistön painostusta Itä-Euroopan maita kohtaan. Näiden maiden tulee muuttua enemmän “eurooppalaisiksi” ja unohtaa oman kansansa hyvinvoinnin puolustaminen, koska se ei tue EU:n yhtenäisyyttä EU-arvokeskiön sisällä.

Eurooppalainen lisäarvo kunniaan

Komissaari Oettinger lisää vielä höyryä keskusteluun kertomalla, että jatkossa EU-tukiohjelmat keskittyvät ”eurooppalaista lisäarvoa” tuottaviin projekteihin. Näistä hän mainitsee Erasmus opiskelijavaihto -ohjelman, jolle on luvassa jopa lisärahaa, kuten myös tutkimusprojekteihin.

Häviäjinä uudessa ”lisäarvon tuotossa” Oettinger luettelee mm. maatalouden ja kehitysrahat. Nämä erikseen määrittelemättömät kehitysrahat vievät EU-budjetista noin kolmanneksen ja niiden tarkoituksena on auttaa EU:n köyhiä osia rikkaiden kustannuksella.

Kaiken tämän lisäksi Oettinger haluaa nostaa tuettujen projektien omarahoitusosuutta nykyisestä. Joissain tapauksissa omarahoitusosuus on ollut niinkin alhainen kuin 10 prosenttia. Tässä Oettinger on asettanut rajan 30 prosenttiin, jota pitää riittävänä. Rajan nostamisen lisäksi komissio haluaa lisää päätösvaltaa projektien valinnan suhteen omien suositustensa painoarvoa nostamalla.

Lopulta tilanne voi näyttää siltä, että ne jotka näyttävät halukkuutensa tanssia komission pillin mukaan saavat rahaa!

Lähde: Süddeutsche Zeitung

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset