Kolumnit

Buchanan: Onko lännellä tahtoa selviytyä?

Yhdysvaltalainen paleokonseratiivi Patrick J Buchanan. Kuva: vuodelta 2008, Wikimedia Commons.

”Jos olet säälittävän heikko, miljoonat ihmiset valtaavat maasi, mutta jos olet vahva, olet sydämetön. Valinta on vaikea, mutta olen mieluummin vahva. ”

Näin totesi presidentti Donald Trump antaessaan määräyksen keskeyttää lasten erottaminen vanhemmistaan, jotka oli pidätetty laittoman maahantulon yhteydessä. Trumpin viholliset juhlivat voittoa. Asian käsittely jatkuu.

Patrick J. Buchanan
Patrick ”Pat” Buchanan on yhdysvaltalainen konservatiinen poliitikko, kirjailija, kolumnisti ja televisiokommentaattori. Hän on toiminut kolmen USA:n presidentin korkeana neuvonantajana

Yhdysvaltojen lain mukaan teini-ikäisiä ja lapsia ei voida pitää pidätettynä yli 20 päivää ja heitä on pidettävä mahdollisemman vähän rajoittavissa tiloissa. Mutta jos lapsia ei voida erottaa oikeudenkäyntiä odottavista vanhemmistaan, niin koko perhe on päästettävä vapaaksi.

Jälleen on palattu ”pyydystä ja vapauta” -periaatteeseen.

Keski-Amerikassa tämä ilouutinen saa Yhdysvaltoja kohti valuvan maahanmuuttajien puron muuttumaan virraksi, joka ei tyrehdy koskaan.

Amerikalle ja lännelle voidaan esittää seuraavat kysymykset:

Onko liberaalia, edistyksellistä ja kristillistä tapaa sulkea yli 3000 kilometrin raja, jotta miljoonia maahanmuuttajia estetään ylittämästä sitä ja tunkeilijat palautetaan takaisin? Tai edellyttääkö lännen valtioiden ja kansojen säilyttäminen toimenpiteitä, joita liberaalit yhteiskunnat kavahtavat vaistonvaraisesti nykyisin?

Vaatiiko lännen olemassaolo sivilisaationa kovuutta, jota lännellä ei enää ole?

Arvioikaa sitä, mitä isämme tekivät rakentaakseen Yhdysvaltoja.

Englantilaiset uudisasukkaat toivat Pohjois-Amerikkaan 600000 orjaa, puhdistivat etnisesti intiaanit, brittien kera karkottivat ranskalaiset sotimalla (1756–1763), sitten kapinoivat (1775–1783) brittejä vastaan liittäen Yhdysvaltoihin koko Mississippi-joesta Atlantille ulottuvan alueen.

Presidentti Thomas Jefferson osti 15 miljoonalla dollarilla valtavan Louisianan alueen Napoleonilta, jolla ei ollut oikeutta myydä sitä. Andrew Jackson ajoi espanjalaiset Floridasta (1819) sekä pakkosiirsi Cherokee-intiaanit Georgiasta Oklahomaan (1835) vastoin korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Marshallin mielipidettä.

Sam Houston valtasi Texasin Meksikolta (1836). Presidentti James Knox Polk liitti Yhdysvaltoihin lounaiset osavaltiot ja Kalifornian sodalla Meksikoa vastaan, jota presidentti Ulysses Grant kutsui erääksi epäreiluimmista kamppailuista heikompaa valtiota vastaan. Kun Etelävaltiot julistautuivat itsenäisiksi, presidentti Lincoln lähetti miljoonan miehen armeijan nujertamaan Etelävaltiot sodalla, jossa kuoli 600000 ihmistä.

Presidentti William McKinley lähetti armeijoita ja sotalaivoja valtaamaan Puerto Ricon, Havaijin, Guamin ja Filippiinit. Alkuperäiskansojen mielipidettä ei kysytty. ”Jumala kehotti minua ottamaan Filippiinit”, kertoi McKinley.

Uuden maailman valloittaminen ja asuttaminen sekä Yhdysvaltojen perustaminen ja sekä nousu maailmanvallaksi edellytti hyökkäämistä ja sotimista, jota monet eliittimme edustajat häpeävät. He osoittavat katumustaan hävittämällä niiden ihmisten patsaita, jotka tekivät ”rikoksia”, joilla Amerikka luotiin. Mutta eliitistämme voi kohtuudella todeta: he eivät olisi koskaan kyenneet rakentamaan Yhdysvaltoja.

Tästä päästään takaisin laajempiin kysymyksiin.

Vaikka esi-isämme eivät olisi epäröineet tehdä tarvittavia toimia rajojen suojelemiseksi ja tunkeilijoiden karkottamiseksi, niin ei ole selvää onko tällä sukupolvella tahtoa säilyttää länsimaat.

Edistykselliset voivat pöyhkeillä moraalisella ylemmyydellään juhliessaan rajavalvonnan nollatoleranssipolitiikan häviötä. Mutta heillä ei ole ratkaisua kriisiin. Itse asiassa monet eivät edes näe sitä kriisinä, koska he eivät näe itsensä kuuluvan erilliseen heimoon tai kansaan, jota uhkaisi mullistava invaasio kehitysmaista.

He tuntevat kuultavansa ideologiseen kansakuntaan, aatteiden kansakuntaan, jonka tehtävänä on lähteä julistamaan ja opettamaan kaikille kansoille demokratian, monimuotoisuuden ja tasa-arvon evankeliumia.

Siksi valtaapitävä eliitti hylättiin USA:n 2016 presidentinvaaleissa. Se oli liian elitistinen, liian liberaali, liian heikko turvaamaan rajat ja torjumaan tunkeilijat.

”Jos on todella surkean heikko, niin seurauksena miljoonat ihmiset valtaavat maamme”, Trump totesi keskiviikkona. Onko hän väärässä?

Neuvostoliiton romahtamiseen päättyneen kylmän sodan jälkeen on käynyt selväksi, että länsimaiden olemassaoloa ei uhkaa Putinin venäläisdivisioonien paluu Saksaan Elbe-joelle.

Eksistentiaalinen uhka on tullut etelästä.

Puoli vuosisataa sitten köyhää mutta militanttista Algeriaa johtaneen Houari Boumédiènnen väitetään julistaneen YK:ssa:

”Eräänä päivänä miljoonat ihmiset jättävät eteläisen pallonpuoliskon mennäkseen pohjoiselle pallonpuoliskolle. Eivätkä he mene sinne ystävinä. Sillä he menevät sinne valloittajina. He valloittavat sen pojillaan. Naistemme kohdut tuovat meille voiton.”

Tuo on lännen eksistentiaalinen kriisi. Siksi Trump pyrkii rakentamaan rajamuurin torjuakseen tunkeutujia ja pyrkii saamaan Putinin takaisin länsileiriin, johon Venäjä kuuluu. Siksi Italian tuore populistihallitus estää laivoja tuomasta pakolaisia Italiaan. Siksi Angela Merkel vaikuttaa menneisyydeltä, kun taas Viktor Orbán tulevaisuudelta.

Patrick J. Buchanan 22.6.2018