Muu maailma

Clinton-kampanjasäätiölle lahjoittaneet saivat asekauppasopimuksia Clintonin ulkoministeriöltä

Jopa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian asekauppojen tasoon nähden kyseessä on valtava kauppa. Boeingin johtama amerikkalaisten puolustusvälintoimittajien konsortio toimittaa 29 miljardin dollarin arvosta huippuhävittäjiä tälle öljyrikkalle Yhdysvaltojen Lähi-idän liittolaiselle.


Israelin viranomaisten sanotaan levottomina valittaneen Obaman hallinnolle, että tämä merkittävä Saudien ilmavoimien vahvistuminen saattaa häiritä alueen haurasta voimatasapainoa. Kauppa näyttää tyssäävän ulkoministeriön asiakirjoihin, joissa nostetaan huoli saudien kuninkaallisen perheen sortopolitiikasta.

Mutta vuoden 2011 lopulla Hillary Clintonin ulkoministeriö antoi virallisesti vapauden myynnille puolustaen sitä kansallisella edulla. Washingtonin lehdistötilaisuuksissa apulaisulkoministeri Andrew Shapiro ilmoitti ministeriön hyväksynnän, selittämällä sopimuksen olevan Clintonille ”huipputärkeä” henkilökohtaisesti. Clintonia jo senaattiajoilta avustanut Shapiro lisäsi, että ”Yhdysvaltain ilmavoimilla ja armeijalla on erinomaiset suhteet Saudi-Arabiaan.”

Nämä eivät olleet valtionjohtajien ainoita siteitä. Vuosina ennen Hillary Clintonin valtiosihteeriyttä Saudi-Arabian kuningas lahjoitti vähintään 10 miljoonaa dollaria Clinton-säätiölle, joka on Hillaryn ja hänen miehensä, ex-presidentti Bill Clintonin, valvoma hyväntekeväisyysyritys. Vain kaksi kuukautta ennen kuin kauppa saatettiin päätökseen, Boeing lahjoitti yhtiön lehdistötiedotteen mukaan 900.000 dollaria Clinton-säätiölle. Boeing toimittaa F15-taistelukoneita, joita saudit ovat erityisen kiinnostuneita hankkimaan.

International Business Times havaitsi, että kauppa saudien kanssa oli yksi kymmenistä Hillary Clintonin ulkoministeriön hyväksymistä asekaupoista, jolla aseistettiin hallintoja, jotka olivat myös lahjoittaneet rahaa Clintonien johtamalle hyväntekeväisyysimperiumille.

Clintonin johdolla ulkoministeriö hyväksyi 165 miljardin arvosta asekauppoja 20 valtion kanssa, joiden hallitukset ovat antaneet rahaa Clinton-säätiölle IBTimesin analysoimien ulkoministeriön ja säätiötietojen perusteella. Tuo summa koostuu kolmesta täydestä verovuodesta jolloin Hillary oli ulkoministerinä (2010 lokakuusta 2012 syyskuuhun). Summa on lähes kaksinkertainen verrattuna presidentti George W. Bushin toisen kauden vastaavana aikana ulkoministeriön hyväksymään Yhdysvaltain asemyyntiin kyseisille maille.

Clintonin johtama ulkoministeriö salli myös 151 miljardin edestä erillisiä Pentagonin välittämiä kauppoja 16 maahan, jotka myös lahjoittivat Clinton-säätiolle. Seurauksena oli 143 prosentin kasvu toteutuneissa kaupoissa verrattuna Bushin hallinnon vastaavaan aikaan. Nämä ylimääräiset kaupat olivat osa selvää Yhdysvaltain aseviennin kasvua, joka seurasi Obaman siirryttyä Valkoiseen taloon. USA:n asemyynnin 143 prosentin kasvua Clinton-säätiölle lahjoittaneisiin maihin voidaan verrata USA:n koko aseviennin 80 prosentin kasvuun tuona saman aikana.

USA puolutustoimittajat lahjoittivat Clinton-säätiölle myös Hillary Clintonin ollessa ulkoministerinä ja joissakin tapauksissa ne tekivät henkilökohtaisia maksumääräyksiä Bill Clintonille puhe-esiintymisistä. Tällaiset yritykset ja niiden tytäryhtiöt saivat urakoita 163 miljardin dollarin arvosta Pentagonin neuvottelemista sopimuksista, jotka Clintonin ulkoministeriö hyväksyi vuosina 2009-2012.

Ulkoministeriö virallisesti hyväksyi nämä asekaupat, vaikka monet niistä tehostivat sotilaallisesti autoritaarisia hallintoja, joiden ihmisoikeusloukkauksia ministeriö oli arvostellut. Algeria, Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Oman ja Qatar lahjoittivat Clinton-säätiölle ja saaden myös ulkoministeriön luvan ostaa varikoittain amerikkalaisaseita vaikka ministeriö erikseen painotti niillä olevan useita epäkohtia, kuten korruptiota, kansalaisvapauksien rajoittamista sekä väkivaltaa poliittisia vastustajia kohtaan.

Ulkoministerinä Hillary Clinton myös syytti joitakin näistä maista kykenemättömyydestä järjestää vakavasti otettavaa jatkuvaa kampanjaa terrorismia vastaan. Wikileaksin julkaisemissa ulkoministeriön 2009 joulukuun sähkeissä Clinton valitti ”jatkuvasta haasteesta saada saudiviranomaiset käsittelemään strategisella etusijalla Saudi-Arabiasta terroristeille virtaavaa rahoitusta.” Hän totesi, että ”Qatarin terorrisminvastainen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on kokonaistasoltaan alueen huonoin.” Hän sanoi Kuwaitin hallituksen olevan ”vähemmän taipuvaisia ryhtymään toimenpiteisiin iskuja suunnittelevia kuwaitilaisia rahoittajia ja yhteyshenkilöitä vastaan.” Hän totesi, että ”Arabiemiraateissa toimivat lahjoittajat ovat antaneet rahoitustukea useille terroristiryhmille.” Kaikki nämä maat lahjoittivat Clinton-säätiölle ja saivat lajennettuja asevientivaltuuksia Clintonin johtamalta ulkoministeriöltä.

Hillary Clintonin presidentinvaalikampanja ja Clinton-säätiö eivät vastanneet IBTimesin kysymyksiin.

Kaikkiaan Clintonin ulkoministeriön hyväksymissä asekaupoissa mukana olevat hallinnot ja yritykset ovat toimittaneet Clinton-säätiön ja ulkoministeriön kirjanpidon mukaan 54-141 miljoonaa dollaria säätiölle sekä satojen tuhansien dollareiden maksuja Clintonin perheelle. Clinton-säätiö julkaisee vain karkean listan yksittäisistä lahjoittajien avustuksista, joten tarkempi kirjanpito on mahdotonta.

Ystävien hankkiminen, Clintoneihin vaikuttaminen

Liittovaltion laki on evännyt ulkomaisilta hallituksilta luvan ostaa amerikkalaisaseita ulkoministeriöltä tekemällä kampanjalahjoituksia. Kiellolla pyritään estämään ulkomaisia tahoja vaikuttamasta rahan avulla kansalliseen turvallisuuspolitiikkaan. Mutta mikään ei estä heitä lahjoittamasta poliitikkojen yleishyödyllisille säätiöille.

Juuri ennen kuin Hillary Clintonista tuli ulkoministeri, Clinton-säätiö allekirjoitti sopimuksen joka yleisesti velvoitti sitä paljastamaan ulkoministeriölle ulkomaisten, nykyisten ja uusien, hallitusten lahjoituksien korotuksista. Korotukset oli tarkoitus tarkistuttaa ulkoministeriön virkamiehillä sekä ”tarvittaessa” Valkoisen talon kansliassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan ulkoministeriön ja Valkoisen talon virkamiehet eivät nostaneet esiin asemyynteihin liittyviä mahdollisia ristiriitoja.

Hillary Clintonin 2009 senaattikuulemisten aikana senaattori Richard Lugar kehotti Clinton-säätiötä ”valaehtoisesti luopumaan” ulkomaisten hallitusten lahjotuksista. ”Ulkomaiset hallitukset ja tahot voivat ymmärtää Clinton-säätiön keinona hankkiutua ulkoministerin suosioon”, hän sanoi. Clintonit eivät ottaneet vastaan Lugarin neuvoja. Clinton -säätiön lahjoittajille virtaavien asesopimusten valossa hallituksen toimiin rahalla vaikuttamisen rajoittamisen puolesta puhuvat väittävät nyt Lugarin olleen kaukonäköinen huolestuneisuudessaan.

”Näille ryhmille paljastui, että yksi parhaista tavoista saada yhteys ja vaikutus Clintoneihin oli säätiölle lahjoittaminen”, Vaalirahoituksen julkisuussääntöjen kiristämistä ajava Campaign Legal Center -etujärjestön poliittinen johtaja Meredith McGehee totesi ”Tämä osoittaa miksi virkamiesten tai jopa virkamiesten puolisoiden sidos vapaaehtoisyhdistyksiin on ongelmallista.”
Hillary Clintonin halukkuus sallia ulkoministeriyttään edeltäneiden yhteistyökumppaneidensa rahoittaa säätiötään kasvattaa huolta siitä, miten hän hoitaisi tämänkaltaisia suhteita ollessaan presidentti, totesi Harvardin yliopiston eettisen keskuksen johtaja Lawrence Lessig.

”Nämä jatkuvat paljastukset nostavat esiin perustavanlaatuisen kysymyksen” Lessigin kertoi IBTimesille. ”Onko niin, että Clintonit eivät tunnista epäilyksiä, joita nämä liiketoimet nostavat? Ja jos he tunnistavat, niin mitä se kertoo heidän kyvystään tajuta mikä on sopiva suhde henkilökohtaisen ja julkisen edun välillä?”

Kansallisen turvallisuuden asiantuntijat vakuuttavat, että ongelmallinen eturistiriita synytyy tahoista, jotka ovat olleet Clinton-säätiön lahjoittajia ja lisäksi Clintonien kanssa yhteistyössä ennen ulkoministeriyttä.

Ulkomaiden hallitukset sekä asetoimittajat eivät ehkä ole lahjoittaneet Clinton-säätiölle yksinomaan vaikuttaakseen asekauppoihin. Ne ovat selvästi ”etsineet mahdollisuutta tallettaa ’suosiopankkiin’ ja ollakseen hyväksyttyjä”, totesi 34 vuotta ulkoministeriössä palvellut Gregory Suchan, joka auttoi Bushin hallintoa erehdyksien sattuessa asekaupoissa.

Hillary Clintonin kampanjoidessa presidentiksi, hänen perheensä henkilökohtaiset ja yleishyödylliset liiketoimet ovat kohdanneet jatkuvaa tutkintaa. Ohella on noussut kysymyksiä kuinka heidän yksityiset liiketoimensa ovat värittäneet hänen julkisen vallan käyttöään. Kuten IBTimes aikaisemmin raportoi, Clinton vaihtoi kantaansa USA:n ja Kolumbian vapaakauppasopimuksen vastustajasta kannattajaksi sen jälkeen kun Kolumbiassa etujaan ajava kanadalainen energia- ja kaivostoimintaporho lahjoitti Clinton-säätiölle. IBTimesin katsaus Clintonien vuositilinpäätöstiedoista paljasti myös, että ulkoministeriötä lobanneet 13 yritystä maksoivat Bill Clintonille 2,5 miljoonan dollarin puhujapalkkiot Hillary Clintonin johtaessa ministeriötä.

Asekauppojen ja Clinton-säätiön lahjoittajien yhteydestä nousee kysymyksiä tarkastellessa ulkoministeriön roolia Yhdysvaltain aseviennissä. Viraston tehtävänä on sekä valtuuttaa Yhdysvaltain asetoimittajien suoraa kaupallista myyntiä ulkomaisille hallituksille, että myös hyväksyä Pentagonin välittämää myyntiä näille hallituksille. Tämä valta on kirjattu liittovaltion lakiin, joka nimenomaan määrää ulkoministerin ”vastaamaan jatkuvasta valvonnasta ja yleisestä linjasta” myytäessä ulkomaille aseita, asetarvikkeita sekä palveluja. Tässä roolissa Hillary Clintonilla oli valtuudet hyväksyä tai hylätä asekauppoja monenlaisista syistä, kansallisista turvallisuusnäkökohdista ihmisoikeuskysymyksiin.

Ulkoministeriö ei paljasta suorissa kaupallisissa myynnneissä mukana olleita yksittäisiä yrityksiä, mutta sen ilmoitusasiakirjat paljastavat, että Clinton-säätiölle lahjoittaneisiin maihin kasvoivat kaupalliset asemyyntivaltuudet 75 miljardilla dollarilla kolmena täytenä verovuotena Clintonin ollessa ministeri, kun verrataan Bushin toisen kauden vastaavaan aikaan.

Clinton-säätiö ei ole julkaissut tarkkaa aikataulua saamistaan lahjoituksista, joten on mahdotonta tietää onko ulkomaisten hallitusten ja asetoimittajien rahaa tullut säätiölle ennen vai jälkeen sen, kun Hillary Clinton hyväksyi asekaupat joissa oli niiden etu kyseessä. Uutistiedot osoittavat ulkoministeriöltä aseostoluvan saaneen ainakin seitsemän ulkomaista hallitusta, jotka lahjoittivat Clinton-säätiölle Hillaryn palvellessa ministerinä: Algeria, Oman, Qatar, Kuwait, Thaimaa, Norja ja Australia.

Asemyynti jatkui ihmisoikeusloukkauksista huolimatta

Presidentti Bill Clintonin vuonna 1995 allekirjoittaman poliittisen ohjeen mukaan ulkoministeriön nimenomaan edellytettiin ottamaan ihmisoikeustilanne huomioon myönnettäessä ulkomaisille hallituksille lupia ostaa amerikkalaisia puolustustarvikkeita ja -palveluita. Tästä huolimatta Hillary Clintonin ulkoministeriön hyväksyi lisää asemyyntiä valtioille, joita hänen ministeriönsä voimakkaasti arvosteli järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista.

Vuoden 2010 ihmisoikeusraportissaan Clintonin ulkoministeriö haukkui Algerian hallitusta ”kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoittamisesta”, ”mielivaltaisen tappamisen” sietämisestä, ”laajalle levinneestä korruptiosta” sekä ”oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteesta.” Raportin mukaan Algerian hallitus ”käytti turvallisuussyitä perusteena rajoittaa sanan- ja liikkumisvapautta.”

Tuona vuotena Algerian hallitus lahjoitti 500.000 dollaria Clinton-säätiölle ja sen lobbarit tapasivat ulkoministeriön virkamiehiä, jotka valvovat ihmisoikeuksien toteutumista. Seuraavana vuonna Clintonin ulkoministeriö hyväksyi yhden vuoden asevientilupahakemuksille Algeriaan 70 prosentin kasvun. Lupien kasvu koski lähes 50000 kappaleen erää, jotka oli luokiteltu ”myrkyllisiksi aineiksi, kuten kemiallisiin ja biologisiin aineisiin sekä niihin liittyviin laitteisiin”. Edellisvuotena ulkoministeriö ei sallinut tällaisten tuotteiden vientiä Algeriaan.

Clintonin virkakautena ulkoministeriö salli vähintään 2,4 miljardin dollarin suoran sotilaallisen kaluston ja palveluiden myynnin Algeriaan. Määrä on lähes kolminkertainen Bushin hallinnon vastavaan aikaan verrattuna. Clinton-säätiö paljasti Algerian lahjoituksen vasta tänä vuonna, rikkoen Obaman hallinnon kanssa tekemäänsä eettistä sopimusta.

Ulkoministeriö on vastaavasti kurittanut Qatarin monarkiaa monista ihmisoikeusloukkauksista. Qatar lahjoitti Clinton-säätiölle Hillary Clintonin johtaessa ulkoministeriötä. Kolmen talousarviovuoden aikana hänen virkakautenaan Qatar sai ulkoministeriöltä 14-kertaiset valtuudet suuriin sotilastarvikkeiden ja -palveluiden suoraan ostoon, kun verrattaan samaan ajanjaksoon Bushin toisella kaudella. Ministeriö hyväksyi myös Pentagonin erillisen 750 miljoonan dollarin sopimuksen monitoimihelikopterien myynnistä Qatarille. Tässä kaupassa käytettäisiin kolmea yritystä, jotka kaikki ovat tukeneet Clinton-säätiötä vuosien varrella: United Technologies, Lockheed Martin ja General Electric.

Ulkoministeriön ihmisoikeusloukkauksista arvostelemat maat, jotka olivat lahjottaneet Clinton-säätiölle ja asehankintalupia, eivät vastanneet IBTimesin kysymyksiin.

Muun muassa Clinton-säätiölle lahjoittaneet Boeing, Honeywell, Hawker Beechcraft sekä niiden tytäryhtiöt olivat muiden asevalmistajien mukana 114 asekaupassa, kun Clinton oli ulkoministeri. NBC hankki Chelsea Clintonin palkkalistalleen verkostokirjeenvaihtajaksi marraskuussa 2011, kun se oli vielä 49 prosenttisesti General Electricin omistama. General Electricin tiedottaja ei vastannut IBTimes kysymyksiin.

Kaikki muut yritykset vakuuttivat, ettei heidän lahjoituksillaan ollut mitään tekemistä asesopimusten kanssa.
”Lahjoituksemme ovat linjassa perinteisten hyväntekeväisyyssitoumustemme kanssa”, totesi Honeywellin tiedottaja Rob Ferris.

”Edes vaikutelma ristiriidasta”

Vuonna 2009 Senaatin vahvistusmenettelyn aikana Hillary Clinton julisti, että hän ja hänen miehensä olivat ”sitoutuneet takaamaan, ettei hänen työnsä aiheuttaisi eturistiriitoja ulkoministerin velvollisuuksien kanssa.” Hän lupasi suojautua jopa työnsä ja ulkoministerin velvollisuuksien näennäisiltä eturistiriidoilta ja sanoi, että monissa, ellei useimmissa tapauksissa on todennäköistä, että säätiö tai presidentti Clinton luopuu mahdollisuudesta, joka aiheuttaa ristiriidan.

Tästä huolimatta Bill Clinton ansaitsi 625.000 dollariin yltävät puhujapalkkiot tilaisuuksissa, joita sponsoroivat yhteisöt, jotka olivat tekemisissä Hillary Clintonin ulkoministeriön kanssa asekysymyksissä.

Esimerkiksi vuonna 2011 Kuwait-Amerikka-yhdistys maksoi 175.000 dollaria entiselle presidentille siitä, että oli kunniavieraana ja pääpuhujana vuotuisessa gaalassa, joka pidettiin Kuwaitin suurlähettilään kotona. Ben Affleck puhui tilaisuudessa, joka sisälsi Grammy-palkinnon voittaneen Michael Boltonin musiikkiesityksen. Gaalan juonsivat Joe Scarborough ja Mika Brzezinski, MSNBC:n Morning Joe Show’n juontajat. Boeing oli listattu tapahtuman sponsoriksi, kuten myös olivat Arabiemiirikuntien, Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Qatarin suurlähetystöt. Jälkimmäiset kaksi maata olivat lahjoittaneet Clinton-säätiölle Hillary Clintonin ollessa ulkoministeri.

Kuwait-Amerikka-yhdistys maksoi Bill Clintonille puheesta samoihin aikoihin kun Hillary Clintonin ulkoministeriö oli hyväksymässä joukon kauppoja Kuwaitin hallituksen ja Boeingin välillä. Kuukautta ennen gaalaa puolustusministeriö ilmoitti Boeingin olevan päätoimittaja Clintonin ulkoministeriö hyväksymässä 693 miljoonan dollarin sopimuksessa, jolla Kuwaitin hallitus tilaa sotilaskuljetuskoneita. Vuotta myöhemmin, eräs ryhmä sponsoroi Boeingin kera Bill Clintonille toisen 250.000 dollarin puhujamaksun.

”Boeing on tukenut suurta Global Business Travel Association -matkailutapahtumaa useita vuosia, riippumatta sen kutsutuista puhujista,” Boeingin tiedottaja Gordon Johndroe kertoi IBTimesille. Johndroe sanoi Boeingin tuen Clinton-säätiölle olevan ”avoin myötätunnon toimi ja investointi, jolla pyritään avustamaan haitilaisten pitkän aikavälin etuja ja toiveita” tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.

Boeing oli yksi kolmesta yrityksestä, jotka auttoivat toimittamaan rahat henkilökohtaisesti Bill Clintonille, samalla hyötyen Hillary Clintonin ulkoministeriön myöntämistä asevientiluvista. Muut olivat Lockheed sekä finanssijätti Goldman Sachs.

Lockheed on jäsenenä Egyptin amerikkalaisessa kauppakamarissa, joka maksoi Bill Clintonille 250.000 dollaria puheesta tapahtumassa vuonna 2010. Kolme päivää ennen puhetta Hillary Clintonin ulkoministeriö hyväksyi kaksi asevientikauppaa, joissa Lockheed mainittiin päähankkijana. Vuoden 2010 aikana Lockheed oli urakoitsija 17 Pentagonin välittämässä kaupassa joka saivat ulkoministeriön hyväksynnän. Lockheed kertoi IBTimesille, että sen tuki Clinton säätiölle alkoi vuonna 2010, kun Hillary Clinton oli ulkoministeri.

”Lockheed Martin on määräajoin tukenut yksittäistä jäsenyyttä Clinton Global Initiativessa vuodesta 2010 lähtien”, sanoi yhtiön tiedottaja Katherine Trinidad. ”Jäsenetu sisälsi osallistumisen CGI:n vuosikokouksiin, jossa keskityttiin työryhmissä STEM:iin, työvoiman kehittämiseen sekä kehittyneeseen valmistukseen.”

Huhtikuussa 2011 Goldman Sachs maksoi Bill Clintonin 200.000 dollarilla puhumaan ”noin 250 korkean tason asiakkaalle ja sijoittajalle” New Yorkissa, Judical Watch -tarkkailuryhmän ulkoministeriöstä saamien tietojen perusteella. Kaksi kuukautta myöhemmin ulkoministeriö hyväksyi 675 miljoonan dollarin asemyynnin ulkomaille, jossa on mukana Hawker Beechcraft -yhtiö, joka oli tuolloin osittain Goldman Sachsin omistama. Osana kauppaa Hawker Beechcraft antaisi tukea Irakin hallitukselle valvonta- ja tiedustelutehtäviin käytettävän lentokaluston ylläpidossa. Lahjoitustilaston mukaan Goldman Sachs on myös lahjoittanut vähintään 250.000 dollaria Clintonin-säätiölle.
”Esiin nostamienne yritystämme koskevien seikkojen välillä ei ole mitään yhteyttä.”, totesi Goldman Sachsin tiedottaja Andrew Williams.

Liittovaltion tietojen mukaan ulkoministeriön eettinen henkilöstö hyväksyi Goldman Sachsin, Lockheedin ja Boeing tukemien ryhmien maksut Bill Clintonille ilman vastustusta, vaikka näillä yrityksillä oli merkittävä osuus ministeriön asevientipäätöksissä.
Harvardin yliopiston kansainvälisten asioiden professori Stephen Walt kertoi IBTimesille, että Clintonien, asetoimttajien ja asehankintalupia tavoittelevien ulkomaisten hallitusten yhteenkietoutuneet taloussuhteet ovat elävä esimerkki erittäin suuresta ongelmasta, jossa eturistiriidat ovat kotoperäisä.

”Minua on koko ajan vaivannut se, että Clinton-säätiö ei ole tullut tarkemmaksi siinä keneltä se vastaanottaa rahaa”, hän sanoi. ”USA:n ulkopolitiikkaa palvelee paremmin se, jos siitä vastuullisia ei epäiltäisi edes etäisesti tämänkaltaisista eturistiriidoista. Kun George Marshall (1880–1959) oli ulkoministeri, kukaan ei ollut oli huolissaan siitä, häiriintyiskö hän lahjoituksista säätiölleen tai itselleen. Tämä ei ollut ongelma ja luultavasti parempi niin.”

PÄIVITYS (19:38, 05.26.15): Sähköpostiselvityksessään Taipein talouden ja kulttuurin edustuston tiedottaja kertoi IBTimesille: ”Taiwanin lahjoitus vuonna 2003 oli Clintonin presidentillisen kirjaston rakentamista varten. Tämä tapahtui kauan ennen kuin rouva Clintonista tehtiin Yhdysvaltain ulkoministeri. Meillä ei ole tietoa eikä kommentoitaava muihin asioihin liittyen.”

International Businesstimes

Käännös Heikki Luoto

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa