Eurooppa Politiikka

CSU-poliitikko: “Vääristä viesteistä” on rangaistava

CSU haluaa, että väärät viestit (Falschmeldung) luokitellaan jatkossa rikoksiksi. Hallituksella ei kuitenkaan ole vielä virallista määritystä sille, milloin viesti on virallisesti luokiteltava “vääräksi viestiksi”.


CSU-poliitikko Stephan Mayer vaatii Reutersin mukaan rikosrangaistuksia internetin disinformaatio-kampanjoille. Näiden kohdalta puuttuu tällä hetkellä oikeudellinen rankaisuperuste, sanoi Mayer Tagesspiegel-lehdelle. Tagesspiegelin kustantaja on entinen sitoutumaton Stuttgartin ylipormestariehdokas ja entinen tunnetun mainostoimisto Scholz & Friends’in toimitusjohtaja Sebastian Turner.

CSU-poliitikko näkee tarvetta pikaiselle toiminnalle “vääriä viestejä” vastaan: “Meidän on toimittava nopeasti näiden viestien kohdalla ja luotava vastaava perusta rikosprosessointia varten.” Mayer vaati myös selkeämpiä vastuita ja mikä turvallisuusviranomainen on milloinkin vastuussa. Sitten internettiä on tutkittava tehostetusti havaittujen väärien viestien levittämisen osalta. “On olemassa hyvin suuri vaara, että puolueisiin ja parlamenttiryhmiin kohdistuvat hakkerihyökkäykset ja disinformaatio-kampanjat tulevat lisääntymään.”

Mayer puhuu siten hallituksen linjan mukaisesti: “Me havaitsemme disinformaatio-kampanjoita, jotka voivat ilmetä myös hyökkäyksinä hallituksen, parlamentin tai mediatalojen IT-järjestelmiä vastaan”, varoitti sisäministeri Thomas de Maizière äskettäin Reutersin mukaan. Liittohallituksen taholta liittokansleri Angela Merkel ja oikeusministeri Heiko Maas ovat jo kehottaneet taisteluun “vääriä viestejä” vastaan.

Vielä ei ole tiedossa, miten liittohallitus aikoo tunnistaa väärät viestit ja mistä lähtien viestejä aiotaan luokitella vääriksi viesteiksi. Myöskään ei ole vielä selvillä, aikooko liittohallitus langettaa “vääristä viesteistä” vankeusrangaistuksia. Tämä käytäntö on olemassa jo useissa autoritäärisesti johdetuissa maissa.

EU:n uudessa direktiivissä on “terroristi”-käsitteelle (lopullinen versio) annettu erittäin lavea määrittely

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen, joka haluaa “pelotella” tai kritisoi massiivisesti taloudellisia tai sosiaalisia rakenteita, voidaan luokitella terroristiksi. Tätä tulkintaa voitaisiin käyttää analogisesti myös “väärien viestien” luokittelua varten.

Eräs lisäviite voisi olla Zeit-säätiön äskettäin EU-parlamentin puheenjohtaja Martin Schultzille luonnostelema “Julistus EU:n digitaalisista perusoikeuksista”. Sen artikla 5:ssä esitetään selkeästi, että valtio harjoittaisi aktiivista sensuuria, jollainen on tavallista autoritäärisissä yhteiskunnissa. Ratkaisevaa on, että artiklan 4. ja 2. pykälän mukaan valtio estäisi tiettyjä viestejä aktiivisesti yhteistyössä Googlen ja Facebookin kanssa:

1) Jokaisella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä digitaalisessa maailmassa. Sensurointia ei suoriteta.

2) Digitaalinen kiihottaminen, mobbaus sekä aktiviteetit, joiden tarkoituksena on vakavasti vaarantaa henkilön mainetta tai integriteettiä, tulee estää.

3) On taattava pluraali avoin keskustelutila.

4) Valtiollisten elimien, sekä informaatio- ja kommunikaatiopalvelujen tarjoajien velvollisuus on huolehtia pykälien 1, 2 ja 3 toteutumisesta.

Markus Kompa on käsitellyt tämän esityksen oikeudellisia ongelmia lukemisen arvoisessa Telepolis analyysissä ja hän kysyy: “Kuka yleisesti ottaen päättää, mitä on “kiihotus”, “mobbaus” tai “vaarantava aktiviteetti”? Kenen tehtävä on konkreettisessa tapauksessa valvoa ja päättää, mikä on sallittua ja mikä ei? Ja miten tämä “estäminen” sitten toteutuisi? Ja miten tämä estäminen olisi sopusoinnussa sensuurikiellon kanssa?”

Deutsche Wirtschafts Nachrichten

Jakoa

Uusimmat uutiset