Lakiesityksessä sanotaan "Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevaa selvitettyä henkilöllisyyttä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin." Nykyisin voimassa olevan kansalaisuuslain 6 §:n mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Uuden lain tultua voimaan 1.1.2023 kansalaisuuden voisi saada, vaikka hakija ei kykenisi todistamaan henkilöllisyyttään.
Nykylain mukaan hakijan on ehdottomasti voitava todistaa henkilöllisyytensä, epäselviä tapauksia ei edes käsitellä. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa henkilöllisyyden luotettavuuden arvioinnissa käytettäisiin kokonaisharkintaa. Esityksen kohta
"jos asiakirjanäytön edellyttäminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon pakolaisen asema tai se, että hakijan kansalaisuusvaltiossa ei ole toimivaltaista viranomaista, joka voisi pätevästi antaa henkilöllisyyttä koskevia asiakirjoja, taikka muusta vastaavasta syystä." tarkoittaa käytännössä sitä, että joissakin tapauksissa henkilöllisyyden selvittämiseen ei tarvita minkäänlaisia asiakirjoja tai todisteita.
Kielitaidon riittävyys voidaan nykyisellään osoittaa tutkintosuorituksilla. Luku- ja kirjoitustaidottoman kohdalla riittää jos hakija on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin ja hakijan opettaja antaa tästä todistuksen. Hallituksen esitykseen kirjattu tavoite
"kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin ja täydennettäisiin" tarkoittaa, että uuden lain mukaan todistuksen kielitaidosta voi antaa melkein kuka tahansa.
Myös asumisaikaedellytyksiä ollaan helpottamassa. Nykylain mukaan ulkomaalainen saa Suomen kansalaisuuden viiden vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, pakolainen jo neljän vuoden jälkeen. Jatkossa asuminen ei tarvitse olla yhtäjaksoista.
Lakiesitys on käsittelyssä perustuslakivaliokunnassa.
Lue esitys kokonaisuudessaan.
