Kotimaa

Erikoislääkäri sukupuolidysforiasta: Lääkärien ei tule osallistua ideologiseen liikehdintään

Kuva Pixabay.

Gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström kirjoittaa Lääkärilehdessä 5. elokuuta sukupuolidysforian hoidosta Suomessa.

Sukupuolidysforian hoitolinjat ja transsukupuolisuus lapsilla ja nuorilla on alue, josta on hyvin vähän tutkittua tietoa, Wikström toteaa. Hän myös muistuttaa, että seksuaalisuuden ja sukupuolen elämänalueeseen liittyen toimii voimakkaita kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät vaikuttamaan hoitolinjoihin omien ideologioidensa pohjalta.

– Pride-liikkeen ongelma on, että sen piirissä on toimijoita, jotka eivät edistä lasten ja nuorten hyvinvointia nykykäsityksen mukaisesti, Wikström toteaa ja jatkaa, että Lääkäriliiton ei tule osallistua minkäänlaiseen ideologiseen liikehdintään.

Wikström nostaa esimerkiksi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Hyvän hoidon suositus -oppaassaan vuonna 2017 esittämän sukupuolihormonien estolääkityksen varhaisnuorilla. Entinen Transtukipiste mainostaa sukupuolihormonien estolääkitystä täysin peruutettavissa olevana toimenpiteenä, mutta asiasta ei ole varmuutta. Setan viime vuonna julkaistussa Moninaiset lapsemme -raportissa puolestaan painotetaan hormoniblokkerihoitojen hyödyllisyyttä sukupuolidysforiaa kokevien varhaisnuorten hoidossa.

Sukupuolihormonit vaikuttavat kasvavan nuoren elimistöön kokonaisvaltaisesti, muun muassa aivojen kypsymiseen, eikä ole tiedossa, että lääkityksen käytöllä ei olisi pitkäaikaisvaikutuksia, kirjoittaja toteaa ja kertoo pitävänsä sukupuoli-ideologisen Pride-liikkeen käsityksiä hoitokäytännöistä huolestuttavina.

– Poikkeavan sukupuolikokemuksen pitäminen pysyvänä ja sen voimakas tukeminen käy ilmi Pride-liikkeen nettisivustoja selaamalla myös muilla tavoin. Tällainen asennoituminen viittaa siihen, että hyvistä hoitokäytännöistä ollaan liikkeen parissa huolestuttavissa määrin eri mieltä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa.

Wikström muistuttaa Duodecim-lehdessä viime vuonna julkaistusta artikkelista, jossa todetaan, että nuoruusikäisistä tutkimuksiin hakeutuvista osa on havahtunut identiteettikokemukseensa melko nopeasti ja osalla on huomattavia mielenterveyden häiriöitä. Lehden mukaan ei myöskään voida sulkea pois sosiaalisten tekijöiden vaikutusta nuoruusiässä melko äkillisesti alkaneille transsukupuolisille kokemuksille.

– Lääkäreiden on toimittava maltillisesti ja vastuullisesti, tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin nojaten. Emme saa antaa minkään painostuksen vaikuttaa hoitokäytäntöihimme, Heidi Wikström toteaa.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa