Kolumnit

Etelä-Afrikan käänteinen apartheid – VIDEO

Kuvakaappaus Youtube

Ruotsin kansalaisten joukkorahoittama dokumenttielokuva kertoo Etelä-Afrikan valkoisista maanviljelijöistä, buureista, ja heidän ahdingostaan.

Hänen aviomiehensä ammuttiin, kun hän yritti puolustaa heidän kaksivuotiasta poikaansa aseistautuneilta miehiltä.

– He yrittivät tappaa meidät. Jos mieheni ei olisi tavoittanut pistoolia, en olisi puhumassa teille nyt.

Kuukausi sitten Etelä-Afrikan parlamentti päätti karkottaa valkoiset maanviljelijät heidän omilta mailtaan. Ehdotuksen teki marxistinen puolue ”Taloudellisen vapauden taistelijat”.

Sovinnon aika on ohi. Nyt on aika oikeudenmukaisuudelle!, puolueen puheenjohtaja, entinen ANC-politiikko Julius Malema sanoi parlamentille Pretoriassa.

Hallitus, Economic Freedom Fighters ja Black Land First ja samankaltaiset järjestöt lietsovat mustaa väestöä valkoisia vastaan. Tällä hetkellä Etelä-Afrikan hallitus kieltää kaikilla 11 virallisella kielellä sen, että maatiloille hyökätään. He väittävät että hyökkäyksillä ei ole rasistista motiivia, että kyse on tavallisesta rikollisuudesta.

– Perheet teurastetaan, äidit ja siskot joutuvat raiskatuiksi erittäin väkivaltaisesti. Heidät tapetaan, heiltä viedään kaikki. Minusta tämä ei ole pieni rikos. Tämän murhan taustalla on rotuviha, kyse on viharikoksesta.

Vähemmistönä omassa kotimaassaan

Etelä-Afrikassa ihmisiä ei pelkästään kuole maatilamurhissa, heidän mahdollisuutensa kasvattaa lapsia ja perustaa perheitä tuhotaan. Etelä-Afrikan hallituspuolue ANC yrittää tuhota edeltäneen apartheidin epäoikeudenmukaisuuden tukemalla kerran vähäosaisia ihmisryhmiä. Se tapahtuu käytännössä syrjimällä valkoisia asukkaita.

– Opiskelen ja muut jatkavat opintojaan Jos menestyn opinnoissani ja joku toinen hakee samaa työpaikkaa ja on yhtä pätevä, mutta tulee valituksi pelkästään ihonvärinsä puolesta, se ei ole reilua kenellekään. Suunnittelemme muuttavamme pois maasta. En näe itselleni tulevaisuutta täällä.

– Olen hyvin huolissani rikollisuudesta. Tilastot kertovat kaiken. Suunnitelmamme on mennä naimisiin, opiskella ja sitten muuttaa. Siskoni teki saman viisi vuotta sitten. Hän asuu nykyään Amerikassa. Hän on erittäin yllättynyt siitä, ettei hänen tarvitse lukita oviaan. Hän voi mennä minne haluaa, eikä hänen tarvitse laittaa hälytysjärjestelmää päälle. Minulla on pelko joka ilta siitä, että joku seuraa meitä kotiimme.

Maatilamurhista ei haluta puhua

Jatkuvasti tapahtuvia maatilamurhia ei raportoida erikseen.

– Hallitus kieltää kaikilla 11 virallisella kielellä, että maatilahyökkäyksiä tapahtuu. He väittävät, että taustalla ei ole rasismi, kyse on tavallisesta rikollisuudesta. Hallitus kuittaa asian naurulla. Tietomme tulevat yleensä tavallisilta ihmisiltä, koska poliisi ei luokittele maatilahyökkäyksiä. He eivät edes kutsu sitä maatilahyökkäykseksi.

– Kaikki kuulevat vaikkapa ”kolme ihmistä murhattiin” Se ei ole totuus. Media piilottaa olennaisen tiedon: Murha tapahtui,  mutta perhe teurastettiin, lapset, äidit ja siskot raiskattiin väkivaltaisesti. Heidät puukotettiin ja tapettiin, heiltä vietiin kaikki. Se ei ole minusta mikään pieni rikos, rötös, se on viharikos, jonka taustalla on rotuviha.

”Ottakaa kaikki, mutta älkää satuttako perhettäni”

Lizetten perheen kimppuun hyökättiin heidän kotonaan ja hänen miehensä ammuttiin kuoliaaksi, kun hän puolusti heidän kaksivuotiasta poikaansa hyökkääjiltä. Lizette jäi henkiin kuten myös heidän 2- ja 4-vuotiaat lapsetkin. Seuraavan viiden kuukauden aikana samalla asutusalueella tapahtui 48 uutta hyökkäystä ja 8 uutta murhaa. Kaikki hyökkäykset olivat aseistautuneiden mustien miehien tekemiä valkoisia perheitä vastaan.

Eräs toinen nainen kertoo perhettään kohdanneesta hyökkäyksestä.

– Oli palkkapäivä, olin juuri tullut töistä. Olimme käyneet mieheni ja lasten kanssa kaupassa. Kun tulimme takaisin kotiin, he olivat odottamassa nurkan takana tontillamme He odottivat meidän saapumistamme ja kun menimme sisään, he seurasivat meitä. Heitä oli neljä miestä, yhdellä oli pistooli. Yhdellä oli erittäin pitkä veitsi, ja yhdellä heistä oli ruuvimeisseli. Viimeinen seisoi vahdissa ulko-ovella. Mieheni sanoi heille, ottakaa mitä haluatte. Ottakaa kaikki, mutta älkää satuttako perhettäni.

– Mies, jolla oli ase sanoi – Minä tapan sinut, minä ammun sinut! Sillä hetkellä poikani tuli keittiöstä ja pistoolia pitänyt mies otti kiinni pojastani ja piti asetta hänen päätään kohti. Mieheni reagoi nopeasti, ja nappasi poikamme, hän heitti hänet minua kohti Ja hyökkäsi pistoolia pitänyttä miestä kohti. Hän yritti pelastaa meidät. Hän paini miehen kanssa. Silloin olin ottanut lapset ja juoksin pakoon ja käskin heidän piiloutua sängyn alle. He tekivät sen.

– Se oli traumaattista, yksi miehistä tuli taloon ja iski miestäni sorkkaraudalla. He hakkasivat puolet hänen kasvoistaan, koko pään takaosa oli hajalla. Kaksi laukausta. Yksi luoti meni olkapäästä läpi, 17 cm kehon sisään lähelle keuhkoa. Toinen luoti meni hänen kylkiluistaan läpi seinään. Hän ei luovuttanut, hän jatkoi kamppailua ja kun hän sai lopulta aseen haltuun, he pakenivat. He veivät yhden kännykän. Siinä kaikki. Lapsiini jäi niin suuri pelko tästä tapahtumasta, että he tarvitsivat terapiahoitoa kuukausien ajan. Poikani pelkäsi mustia ihmisiä niin paljon, että hän kasteli housunsa autossa, kun joku tuli lähelle autoa tai häntä. Isäni tuli käymään luonamme, emmekä olleet nähneet häntä aikoihin. Poikani sanoi hänelle ”Ole kiltti, älä tapa äitiäni”, ihan tuosta vain. Nyt on kulunut viisi vuotta ja poikani pelkää yhä mustia ihmisiä. Se on vaikeaa. Sanotaan, että aika parantaa haavat. Se ei pidä paikkaansa. Aika vain opettaa sinua käsittelemään niitä. Vaikka elämä jatkuu, pelko on olemassa.

Muistomerkki hyökkäyksien uhreille

Buurit ovat pystyttäneet ristin jokaista maatilahyökkäyksessä kuollutta kohden: Plaasmoorde-muistomerkki on aloitettu vuonna 2002. ”Plaasmorde” tarkoittaa maatilamurhaa.

– Yleensä käymme täällä kerran elokuussa tai heinäkuussa siivoamassa maalaamassa ristejä ja pystytämme uusia ristejä. Ristit eivät ole vain tietyiltä vuosilta. Ristit ovat vuodelta 1994 ja eteenpäin.  Mustat tulevat varastamaan ristejä.

Maatilavartiot pyrkivät takaamaan turvallisuuden

Tapa, joilla Etelä-Afrikan valkoisia uhataan, on pakottanut heidät tekemään erityisiä varotoimenpiteitä.

– Siksi olemme perustaneet ns. Maatilavartion. Se on paikallisten maanviljelijöiden muodostama epävirallinen vapaaehtoinen järjestö. Opetamme heitä olemaan vastuuntuntoisia aseenkantajia. Tässä tilanteessa tarkoituksena on estää minkä tahansa tunkeutujan pääsy maataloon talon asukkaiden tietämättä. Ajoissa varoittaminen on elintärkeää, kuten on tehokas yhteydenpitokin. Olemme riippuvaisia radioyhteyksistä. Se tarkoittaa sitä, että pystyt lähettämään hälytyksen useille ihmisille yhtä aikaa

On ollut tilanteita, jolloin maanviljelijän kimppuun kävi 13 miestä, kaikki konetuliasein aseistautuneita.

– Sotilastermistössä puhuttaisiin melkein puolesta joukkueesta. Jos yksittäisen maanviljelijän on mentävä sitä vastaan, se antaa teille kuvan siitä, miten tukala maanviljelijöiden tilanne on.

Dokumenttielokuva on tekstitetty suomeksi.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa