Kotimaa Maahanmuutto

EU-jäsenmaihin saapuvien siirtolaisten määrä on kasvanut, mutta kansalaisuuden saa yhä harvempi kolmannen maan kansalainen

Kuva vuodelta 2016. Kuva Shutterstock.

Euroopan muuttoliikeverkon (EMN) uudesta tutkimuksesta Pathways to citizenship for third-country nationals in the EU käy ilmi, että vaikka EU:n alueelle saapuneiden uusien siirtolaisten määrä on kasvanut, EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt.

EU-28:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä on laskenut vuosien 2014 ja 2018 välillä. Jäsenvaltioissa on viime vuosina omaksuttu sekä kansalaisuuden saamista helpottavia että rajoittavia käytäntöjä.

Suomessa astui voimaan vuonna 2019 lakimuutos, jonka perusteella tiettyihin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden, edellyttäen kuitenkin, että hänellä on riittäviä siteitä toiseenkin valtioon. Toisaalta viime vuonna helpotettiin myös naisparien lasten asemaa niin, että lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden ilman sisäistä adoptiota.

Kansalaisuuteen liittyvät säännöt poikkeavat eri EU-maiden välillä. Esimerkiksi lähes puolessa jäsenvaltioista kansalaisuus- tai kotoutumistesti on osa hakumenettelyä ja useimmissa vaaditaan ainakin jonkinasteista kielitaitoa Mikään jäsenvaltio ei tällä hetkellä myönnä alueellaan syntyneille ulkomaalaisten vanhempien lapsille kansalaisuutta ehdoitta, vaan yleensä vaaditaan ainakin vähimmäisasumisaika.

Suomessa kansalaisuus saadaan pääosin periytymisperiaatteella. Kolmannen maan kansalaiset saavat sen yleisimmin hakemuksesta. Suomen kansalaisuutta haki vuosina 2014–2018 keskimäärin 13 000 henkilöä/vuosi (ml. kansalaisuusilmoitukset). Kielteisen päätöksen sai tällä aikavälillä keskimäärin 16 % hakemuksista joka vuosi.

Yleisin syy kielteiselle päätökselle Suomessa on joka vuosi ollut hakijan riittämätön kielitaito. Kielitaitoedellytyksestä voidaan hakea poikkeusta vedoten luku- ja kirjoitustaidottomuuteen tai terveydentilaan.

Toinen yleinen syy kielteiselle päätökselle on selvittämätön henkilöllisyys, mistä on tullut erityisen merkittävä haaste kansalaisuusasioiden käsittelyssä vuosien 2014-2015 siirtolaisvyöryn  älkeen.

Vuonna 2015 saapuneet turvapaikanhakijat ovat nyt asuneet Suomessa vaadittavan neljän vuoden vähimmäisasumisajan, joten monet ovat alkaneet jättää kansalaisuushakemuksia. Monilta saattaa silti puuttua olennaisia henkilöllisyysasiakirjoja tai heidän henkilötiedoissaan on edelleen ristiriitaisuuksia.

Eniten Suomesta kansalaisuuksia hakevat irakilaiset.

  • 207
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset