Kolumnit

EU-paperi vuodelta 2010: Suomeen miljoonia uusia siirtolaisia?

Kuva Pxabay.

Euroopan unionin vuonna 2010 teettämä tutkimus näkee niin Suomelle kuin Saksalle mahdolliseksi ottaa miljoonia uusia siirtolaisia maahansa. Saksan ja Suomen ollessa melkein saman kokoisia pinta-alaltaan ei herätä ihmetystä, että toimenpideraportin ehdotukset liikkuvat samalla miljoonatasolla molemmissa maissa. Saksan noin 85 miljoonan voidaan nähdä kasvavan jopa 274 miljoonan väkijoukoksi. Tätä laskelmaa olivat tekemässä konsulttifirmat Eurasylum Limited ja Ramboll . Tutkimuksen rahoitti European Refugee Fund (ERF).

EU rahoittajana, veronmaksajat maksajina

EU on toiminut pakolaisasioissa kolmen rahaston voimin. ERF, RF ja EIF ovat rahoittaneet toimintaa ja sivussa kunnianhimoisia konsulttifirmoja.

ERF liittyi vuonna 2014 yhteen European Return Fund:n (RF) ja European Integration Fund:n (EIF) kanssa perustaen yhden yhteisen organisaation, Asylum Migration and Integration Fund:n (AMIF). Tälle organisaatiohirviölle on annettu käyttöön 3 137 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä.

Järjestöjen edellisen kauden (2008-13) budjetti oli ERF:n osalta 630 miljoonaa, RF 676 miljoonaa ja EIF 825 miljoonaa + 57 miljoonaa. Nämä tekevät yhteensä 2 188 miljoonaa eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Uuden kaikki yhdistävän järjestön budjetissa on havaittavissa nousua melkein 1 000 miljoonaa, vaikka yleensä järjestöjen yhdistämisellä pyritään säästöihin.

Onko GCM-siirtolaissopimuksen ja tämän ehdotuksen välillä yhteys?

Yhteistä lienee ainakin se, ettei paperista ole käyty avointa julkista keskustelua, ja se keskustelu joka käydään, on juupas-eipäs -linjalla, kuten GCM-siirtolaissopimuksenkin suhteen. Kahden konsulttifirman “ehdotus” ei ole kuuleman mukaan yhtään sen sitovampi kuin 193 maan kesken neuvoteltu GCM-siirtolaissopimus.

Molemmissa papereissa, kuten monissa muissakin esityksissä, lausunnoissa sekä AMIF:n sivulla, puhutaan EU-maiden tarvitsemasta laillisesta maahanmuutosta ja solidaariteetistä.

Suomi kaiken keskellä

Suomen osalta lukuja vilisevän konsulttiehdotuksen valmisteluun on osallistunut sisäasiainministeriön työntekijänä Arja Kekkonen sekä Ida Elisabeth Staffans. Eduskunnan suurta valiokuntaa asiasta on informoitu E-kirjeellä (SM2012-00084).

Arja Kekkonen kertoo E-kirjeessään muun muassa, että:

– Rahastot ovat hyvin keskeinen solidaarisuuden väline, ja on erittäin tärkeää, että uusi maahanmuutto-ja turvapaikkarahasto sisältää riittävät varat niin erilaisia kriisitilanteita varten kuin pitkäjänteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi. Varojen hallinnoinnin tulee olla niin selkeää ja yksinkertaista, että tuki voidaan ottaa nopeasti käyttöön.

– Pakolaisten uudelleensijoittaminen kolmansista maista jäsenvaltioihin sekä osallistuminen turva-alueiden kehittämiseen muualla maailmassa ovat käytännön toimia, joilla solidaarisuutta voidaan osoittaa kolmansia maita kohtaan. Nämä ovat niin ikään keinoja suurten ja hallitsemattomien maahanmuuttopaineiden hillitsemiseksi. EU:n rahoitusvälineitä tulee suunnata tehokkaasti myös näihin toimiin.

– Tiedonannossa painotetaan myös kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäisiä siirtoja EU:n sisällä jäsenvaltiosta toiseen. Suomi ei kannata sisäisiä siirtoja, eikä siksi tue ajatuksia pysyvästä, vapaaehtoisesta sisäisten siirtojen ohjelmasta ja muista lisäjärjestelyistä tällä alueella.

Ehdotuksen esittelyssä kerrottuja yksityiskohtia

– Komissio on kannustanut jäsenvaltioita hyödyntämään ERF:a v. 2012-2013 täysimääräisesti ja entistä enemmän strategisiin tarkoituksiin sekä investointeihin, joista on turvapaikkajärjestelmille pitkäaikaista hyötyä. Rahastoa tulisi käyttää erityisesti eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa.

– Kannustimia on tarkoitus laajentaa siten, että valtiot saisivat korvausta, jos ne vastaanottavat jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjä kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä (ns. relocation EU:n sisällä).

– Jäsenvaltiot hyödyntävät tehokkaasti ERF:n ohjelmia v. 2011, 2012, 2013 ml. niihin kuuluvat hätätoimet. Ensi vuonna suunnittelun tulee olla strategisempaa, ja on tuettava esim. 2012 turvapaikkapaketissa hyväksytyn lainsäädännön kansallista implementointia.

– Tiedonannossa todetaan, että Dublin-asetuksen periaatteena ei ole vain se, että turvapaikanhakijat palautetaan siihen maahan, johon he ovat ensimmäisenä saapuneet. Tätä ehtoa lievennetään useilla säännöksillä. Tietyissä tilanteissa asetuksen nojalla siirrettävien henkilöiden määrä saattaisi osaltaan ylikuormittaa jo ennestään voimakkaan paineen alla olevan jäsenvaltion kapasiteettia, mistä olisi haittaa myös hakijoiden oikeusturvalle.

– Jäsenvaltiot tarjoavat enemmän paikkoja sisäisesti siirrettäviä varten, kun Maltan pilottihanketta jatketaan ministerikokouksessa 12.5.2011 esitetyn mukaisesti.

Konsultit politiikan takana

EurAsylum Limited on Isossa-Britanniassa vuodesta 2001 majaa pitänyt konsulttiyritys, joka sivustonsa mukaan keskittyy erityisesti valtioiden, järjestöjen ja valtioliittojen, kuten EU:n, konsultointiin.

EurAsylum Limitedin asiakkaat ovatkin mahtavia ja varmuudella maksukykyisiä, kun näiden joukossa on EU-komissio, EU-parlamentti, IOM, Frontex, EU Agency for Fundamental Rights (FRA), The Council of Europe, maailman pankki, NATO, The Institute for Public Policy Research (IPPR), The International Centre for Parliamentary Studies (ICPS), PricewaterhouseCoopers (PwC) jne.

EurAsylum on referaattilistansa mukaan erittäin varteenotettava poliittinen toimija, joka on vaikuttanut suoraan useamman valtion ja valtioliittojen politiikkaan.

Toinen laskelmien takana olevista konsulteista on kansainvälisesti tunnettu Ramboll. Tällä konsulttimaailman jätillä on Suomessakin 26 konttoria, joista käsin johdetaan Suomen politiikan linjoja ilmeisen suvereenisti, kun tarkastellaan yrityksen referaattilistaa.

Ramboll-listalta löytyy niin E18-moottoritietä kuin YVA (ympäristövaikutusarvio) Dragon Mining Oy:lle Kuusamon kultakaivokselle sekä Kyberrikostorjuntakeskuksen konsultointia Keskusrikospoliisille.

Konsultin tuloista 65 prosenttia on kertynyt pohjoismaista ja 13 prosenttia on kerätty Suomesta. (2017) kokonaispotin ollessa noin 1,4 miljardia.

Lähteet: EU:n tilaama konsulttityö, Ramboll, Eurasylum Limited

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset