Kotimaa Politiikka

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous Helsingissä – puheenjohtajana Riikka Purra

Kokouksen pitopaikka, Pikkuparlamentti. Kuva Lumijaguaari / Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous pidetään Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimii perussuomalaisten Riikka Purra.

Helsingissä järjestetään Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous 8-9. syyskuuta. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.

Eduskunnassa järjestävänä tahona toimii hallintovaliokunta, ja kokouksen puheenjohtajana valiokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Suomen delegaatioon kuuluu perussuomalaisista myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Erilaiset käytännöt maasta toiseen
Riikka Purra. Kuva Eduskunta.

– Tavoitteenamme on keskustella laajasti ja toivottavasti konkreettisesti koko turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta. Asialistalla on myös EU:n yhtenäinen politiikka näissä kysymyksissä – tai oikeastaan sen puute, Purra sanoo.

Suomen ensimmäisellä EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksyttiin Tampereen ohjelma. Sen tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen.

Purran mukaan siitä, miten turvapaikanhakijat kulkevat eri maihin tai ylipäätänsä, millaisia käytännön toimia eri jäsenmaissa tehdään, voidaan yksinkertaisesti päätellä, että EU:lla ei ole yhtenäistä politiikkaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa.

Taakanjako ei ole ratkaisu globaaliin siirtolaispaineeseen

– Yhteistä lainsäädäntöä toki on, mutta varsinaiset ongelmat ovat ratkaisematta. Myös Suomen puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus edistää taakanjakoa, mutta en varsinaisesti usko sen onnistumiseen. Ei taakanjako ole mikään ratkaisu. Tilanne on Euroopassa tällä hetkellä stabiili vain siksi, että ulkorajojen yli tuleva liike on edes jotenkin hallinnassa, ainakin verrattuna vuoden 2015 tapahtumiin, Purra selittää.

– Toisaalta Turkin raja falskaa, ja myös Italian sisäpoliittiset muutokset saattavat hyvin nopeasti vaikuttaa unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden määrään, Purra sanoo.

– Suomi tietysti toivoo, että etenkin Ruotsin ja Tanskan väliaikaiseksi suunniteltu rajavalvonta pitää, sillä omaa meillä ei länsirajalla ole.

Turvapaikkapolitiikka on usein maahanmuuttopolitiikkaa

Purran mukaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ei useinkaan voida erottaa toisistaan.

– Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen. Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee, Purra kertoo.

Jussi Halla-aho. Kuva Eduskunta.

Halla-aho on samaa mieltä.

– 2000-luvulla ihmisiä ajaa liikkeelle ennen kaikkea hallitsematon väestönkasvu Afrikassa ja Lähi-idässä. Turvapaikkamenettelystä on tullut massasiirtolaisuuden väylä, mikä nakertaa järjestelmän uskottavuutta, Halla-aho sanoo.

– Järjestelmän legitimiteettiä olisi mahdollista parantaa tehokkaalla palautuspolitiikalla. Keinoja sopimusten aikaansaamiselle on olemassa, mutta ne vaativat rohkeutta ja aktiivisuutta EU:lta ja jäsenmailta. Aion kokouksessa ottaa asian esille, Purra sanoo.

Tosiasiat on uskallettava sanoa

– Tulijoiden integroituminen Eurooppaan on myös erittäin heikkoa. Nämä tosiasiat on uskallettava sanoa ääneen ja otettava huomioon, kun rakennetaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, Halla-aho sanoo.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa