Kotimaa Maahanmuutto

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomea koskevan ratkaisun turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kuva Adrian Grycuk / Flickr / CC BY-SA 3.0 PL

Maahanmuuttovirasto hylkäsi irakilaisen turvapaikkahakemuksen, ja hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Irakilainen valitti päätöksistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Sillä välin korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset, minkä johdosta irakilaiselle myönnettiin toissijaista suojelua Suomesta. Asia ei aiheuta enempiä toimenpiteitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen taholta.

Irakilainen oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2015 Irakiin palauttamista vastaan. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksensa ja hallinto-oikeus hylkäsi hänen valituksensa.

Irakilainen teki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT) valituksen, jossa hän väitti, että hänen palauttaminen Irakiin merkitsisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) ja 2 artiklan (oikeus elämään) loukkaamista. EIT antoi tapauksessa väliaikaismääräyksen, jonka mukaan valittajaa ei saanut palauttaa ennen kuin hänen asiansa EIT:ssä oli käsitelty.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi 19.12.2018 tekemällään päätöksellä hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset ja palautti asian käsittelyn Maahanmuuttovirastolle. Ulkomaalaisvirasto myönsi 15.2.2019 valittajalle oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella neljäksi vuodeksi.

Edellä mainituista syistä EIT katsoi 26. syyskuuta tekemässään päätöksessä, että valitukseen johtaneet seikat on kansallisesti asianmukaisesti ratkaistu eikä asian käsittelyn jatkaminen ole siten tarpeen.

Oleskeltuaan Suomessa oleskeluluvalla neljä vuotta turvapaikanhakija on oikeutettu hakemaan pysyvää oleskelulupaa.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa