Eurooppa Talous

Euroopan unionissa biljoona euroa mätiä lainoja

 

Euroopan ylin pankkivalvonta ehdottaa „roskapankkia“, johon EU-alueen pankit voisivat työntää „mädät lainansa“. Saksa vastustaa „EU-roskapankkia“, koska „roskapankki“ auttaisi suurimmalta osin vain Etelä-Euroopan pankkeja.

Euroopan pankkisektorilla on taseissaan yli biljoonan Euron arvosta joita ei todennäköisesti koskaan makseta takaisin. Nämä lainat heikentää pankkeja ja estää talouden kasvun edellyttämän lainoituksen. Euroopan pankkivalvontaviraston johtaja Andrea Enria ehdottaa saksalaisen talouslehden „Handelsblatt“ haastattelussa „roskapankin“ perustamista. Tässä käytettäisiin samoja keinoja, kuin Itävallassa Hypo Alpe Adrianin tapauksessa käytettiin. Samaa linjaa on kokeiltu ennenkin EU-liittovaltion osavaltiossa nimeltä Suomi jo 90-luvulla peitenimellä „Arsenal“.

Roskapankki ostaisi kaupallisten pankkien hoitamattomat lainat, joita EU-alueella on noin 5,4% kaikista lainoista. Tämä siirto keventäisi liikepankkien taseita ja loisi liikkumatilaa lisälainoituksen. Lainoille, joista toivon mukaan ei tule uusia hoitamattomia lainoja.

Se teoriasta. Toteutus on hieman monimutkaisempi ja Saksa pelkää tämän johtavan – taas kerran – velkojen sosialisoimiseen ja vastuun siirtämiseen veronmaksajille ja säästäjille.

Brysselin mielestä tämä on hyvä idea.

„Hoitamattomat lainat eivät jakaudu tasaisesti EU-alueella. Meillä on käsissämme kymmenen maata, joissa hoitamattomien lainojen taso on yli 10%.“, kertoo Enria. Erityisesti ongelmiin joutuneiden maiden listassa ei ole yllätyksiä. Kreikka ja Kypros kuuluu kärkikastiin ja näissä maissa melkein puolet veloista on hoitamattomia.

Portugalissa hoitamattomien lainojen määrä on 20%. Italiassa 16,4%, Sloveniassa 16,3%, Irlannissa 14,4%, Bulgariassa 13,2% ja Unkarissa 12,8%. Saksassa hoitamattomien lainojen määrä on niinkin mitätön kuin 2,6%. Saksan luku on noin puolet EU-keskiarvosta. Tämä tarkoittaa selvästi sanottuna, että EU ei tarvitse roskapankkia, vaan Etelä-Eurooppa tarvitsee sitä.

EU-komissio pitää EU-roskapankki ajatuksesta tai ei ainakaan tyrmää sitä ensi kädeltä.

Berliini on asiasta toista mieltä. Saksalaislehti „Handelsblatt“ siteeraa „hallituspiirejä“: „Meille ei käy selväksi mitä lisäarvoa EU-roskapankki toisi“. Myös Saksan keskuspankki, joka on tärkeä toimija EKP:n sisällä, ei usko EU-roskapankin olevan hyvä idea. Keskuspankin johtaja Andreas Dombret suosisi „markkinaorientoitunutta ratkaisua“.

Päätös jo keväällä ?

Miten asiat tulevat etenemään ei tiedä kukaan. Selvää on se, että ilman valtiollista väliintuloa Euroopan ongelmapankeilla on vain kaksi mahdollisuutta: Niiden onnistuu kirjata lainat tappioiksi ja poistaa ne taseistaan tai pankit menevät konkurssiin. Konkurssi avaisi uuden Pandoran lippaan, kuten Italiassa tapahtui. Italian hallitus auttoi pankkejaan 20 miljardin edestä vastoin EU-sääntöjä.

Euroopan pankkivalvonnan johtaja Enria, itsekin italialainen, näkee ehdotuksensa sopivaksi kaikkien EU-sääntöjen kanssa. Hän toivoo, että asioita saataisiin selvitettyä jo keväällä. Asioita, kuten mihin hintaan ongelmaluotot siirtyisivät roskapankkiin. Ja miten roskapankki saisi ostettua liikepankeilta ja sijoittajilta mätiä lainoja tekemättä itse tappiota.

Handelsblatt
DiePresse

Jakoa

Uusimmat uutiset