Eurooppa Politiikka

Euroopan unionissa ”salainen lainvalmistelu” yleisempää kuin koskaan ennen

EU-parlamentti, Bryssel.

Niin kutsuttu ”EU:n salainen lainvalmistelu” kohosi vuonna 2016 kaikkien aikojen huippuunsa. Näissä tapauksissa kaikki oleelliset neuvottelut Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin Euroopan komission välillä käytiin suljettujen ovien takana yksityisissä kolmikantakokouksissa.



EUobserverin mukaan, moni EU-lakialoite vuonna 2016 eteni ensimmäisestä käsittelystä toiseen käsittelyyn siten, että kaikki erimielisyydet Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä ratkaistiin näyttämön takana kokouksissa, joihin otti osaa vain vähäinen määrä johtavia MEP:jä ja neuvoston edustajia, Euroopan komission valvonnan alla.

Vicky Marissen PACT European Affairs:sta, Brysselissä päämajaansa pitävästä EU-päätöksentekomenetelmiin erikoistuneesta konsulttitoimistosta, kuvasi tilannetta: ”hämmästyttävää, mutta se on vain jatkoa suuntaukselle, joka on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa”.

Vuonna 2004 yli puolet lakialoitteista eteni toiseen käsittelyyn, mutta vuonna 2014 yhtään lakialoitetta ei enää edennyt toiseen käsittelyyn. Vuonna 2015 vain neljä lakialoitetta eteni toiseen käsittelyyn, ja vuonna 2016, taas pyöreä nolla. EDRi (European Digital Rights) -kampanja on kuvannut kolmikantajärjestelmää ”epädemokraattiseksi, epäluotettavaksi ja läpinäkymättömäksi prosessiksi,” mikä ”hautaa EU:n demokraattisuuden ja läpinäkyvyyden”.

Brexit-kampanjan johtaja Nigel Farage on sanonut, että kolmikanta kuvaa hyvin tapaa, millä ”iso bisnes, isot pankit ja isot byrokraatit” ovat heittäneet demokratian EU:ssa yli laidan.

Kuinka EU:n lainsäädäntöprosessi rohkaisee salaisiin sopimuksiin

Euroopan unionin lainsäädäntö on siinä mielessä ainutlaatuista, että lakialoitteita voi tehdä vain Euroopan komissio, jota ei ole vaaleilla valittu.

Läpinäkyvyyden puolesta kampanjoineet ovat jo pitkään valittaneet, että komission näyttämön takahuoneissa tapahtuvaan päätöksentekoon vaikuttavat voimakkaasti ”suuryritysten logoja kantavat” etupiirit. Transparency International -järjestön suorittamassa analyysissä kerrottiin, että 4.138:stä Euroopan komission virkailijoiden lobbauskokouksesta joulukuun 2014 ja kesäkuun 2015 välisenä aikana, yli 75 prosenttia oli yrityslobbaajien kokouksia. Kansalaisjärjestöjen kokouksia oli vain 18 prosenttia, ajatushautomojen 4 prosenttia, ja paikallisten viranomaisten 2 prosenttia.

Viranomaiset yli 150:sta hämärästä komiteasta ja työryhmästä valmistelevat komission ehdotukset, mitkä sitten tulevat ulos näistä kokouksista Eurooppa-neuvoston tutkittavaksi. Neuvosto koostuu jäsenmaiden hallituksien ministereistä, mutta lakiehdotuksien keskustelut ja äänestykset pidetään suljettujen ovien takana.

Euroopan parlamentin tasolla pitäisi ottaa käyttöön avoimen tarkastelun käytäntö, mikä saattaisi parantaa lainsäädäntöä osana niin sanottua EU:n yhteispäätösmenettelyä. MEP:t tyypillisesti vain äänestävät täysistunnoissa, kirjaimellisesti satoja kertoja, mutta joissakin harvoissa tapauksissa neuvosto ja parlamentti eivät ole päässeet sopimukseen lakialoiteesta ensimmäisessä käsittelyssä, ja silloin se voidaan avata toisessa käsittelyssä avoimelle keskustelulle.

Ilman toista käsittelyä, EUobserver uskoo, että vain ”lobbaajat joilla on hyvät kytkökset tai erikoistuneet raportoijat, pystyvät seuraamaan lakialoitteen etenemistä”.

Breitbart
Muokattu 30.1 klo 13:59 Korjattu Transparency Internationalin antamia lukuja ja lisätty linkki analyysiin

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa