Kolumnit

GCM-siirtolaissopimuksen sitoumusten jäljillä

Yhdistyneet kansakunnat. Kuva Pixabay.

Suomessakin keskustelua herättäneen GCM-siirtolaissopimuksen historiallisesta taustasta löytyy pitkä rivi erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, julkilausumia ja kansakuntien sekä maanosien välisiä sopimuksia, jotka kattavat, peittävät ja limittyvät muiden sopimusten kanssa tai ovat näiden suoria jatko-osia. Näin on käynyt myös GCM-sopimuksen kanssa, ja keskustelua tulisi laajentaa käsittämään vähintään sopimuksen alussa mainittuihin sopimuksiin, jotta kansakunnille ja näiden johtajille voitaisiin luoda kokonaiskuva YK-ohjelmien suunnasta.

GCM-sopimus perustaa itsensä

Sitomattomaksi sopimukseksi mainostetun GCM-sopimuksen tekstin alussa luetellaan joukko YK-sopimuksia, joihin ”GCM-sopimus perustaa itsensä, vetoaa tai viittaa”. Sopimuksia joihin viitataan on useita kymmeniä, joista vähemmälle huomiolle voi varmuudella jättää ”YK-sopimuksen kuivuuden ja aavikoitumisen vastaisesta taistelusta”.

Kuitenkin GCM-sopimuksen kerrotaan perustuvan YK-järjestön peruskivelle, Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjalle sekä Ihmisoikeuksien yleismaailmalliselle julistukselle, Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevalle yleissopimukselle ja Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevalle kansainväliselle yleissopimukselle (lyh. ICESCR), jotka kaikki ovat YK-yleiskokouksen sekä suurimman osan YK:n jäsenmaista hyväksymiä, allekirjoittamia sekä ratifioimia sopimuksia.

Näiden ”isojen sopimusten” lisäksi sopimustekstin kerrotaan nojaavan, pohjaavan tai viittaavan useisiin pieniin pakolaisuutta määritteleviin, ihmissalakuljetuksen vastaisiin, rajoja ylittävän rikollisuuden taisteluun tähtääviin ja useisiin muihin yksityiskohtiin keskittyviin sopimuksiin tai julkilausumiin.

Lopuksi sopimusteksti kertoo tukevansa itsensä Pariisin ilmastosopimukseenAgenda 2030 kestävän kehityksen ohjelmaan, Addis Abeban toimintasuunnitelmaan, Sendai-ohjelmaan katastrofien ehkäisystä sekä YK:n Habitat III – sopimukseen.

Eikä tässä vielä kaikki

Sopimusteksti kertoo lisäksi, että ohjelmaa varten, sen tueksi ja valvojaksi, on jo vuonna 2006 perustettu Global Forum on Migration and Development (GFMD) – järjestö. GFMD–järjestölle tiliin lasketaan suunnittelutyötä, joka on tehty isolla joukolla hallitusten keskenäisellä yhteistyöllä.

GFMD–järjestön kerrotaan olevan merkittävä taustavaikuttaja New Yorkin julistuksen muotoilussa ja valmistelussa. NY-julistus velvoitti kansakunnat ja järjestöt luomaan kaksi uutta sopimusta, koskemaan erikseen pakolaisia sekä siirtolaisia. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa Marokossa.

Kaikki oli sittenkin turhaa?

Kohdassa 7. sopimusteksti kertoo, että sopimus sido mihinkään, vaan on pelkästään tiekartta, joka perustaa itsensä velvoitteille, jotka on määritelty New Yorkin julistuksessa. Sopimus tunnustaa sen, ettei yksikään maa voi voittaa ongelmaa yksinään, joten allekirjoittajamaat kutsuvat kaikki kansainväliset toimijat siirtolaiskysymyksen tiimoilta yhteistyöhön, jossa vaalitaan valtioiden itsenäisyyttä ja kansanoikeudellisia velvoitteita.

Oliko kaikki turhaa – se jää selvitettäväksi ennen sopimuksen allekirjoittamista, tai nähtäväksi allekirjoittamisen jälkeen. Kansalaisen toimitus jatkaa tämän velvoitteiden kukkaruukusta kasvavan velvoittamattoman vieraslajiksi epäiltävän kukkasen tutkimista, kunnes selviää, onko kukka todellisuudessa kissa vai kala.

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset