Kolumnit

GCR-pakolaissopimus piilottelee GCM-siirtolaissopimuksen varjossa

YK:n päämaja. Kuva Wikimedia Commons / public domain.

Euroopassa poliittisen keskustelun keskiöön nousseen GCM-siirtolaissopimuksen (Global Compact on Migration) varjoissa kasvaa ja voi hyvin sisarsopimus GCR-pakolaissopimus (Global Compact on Refugees) . Tästä sopimuksesta on julistettu isoveljensä lailla mediahiljaisuus, vaikka tämäkin sopimus kätkee sisälleen ristiriitoja.

Kaksosten syntymähetki

Molemmat sisarukset päätettiin muovata muotoonsa kansainvälisten foorumeiden avulla New Yorkissa, kun YK–täysistunto hyväksyi New Yorkin julkilausuman (NYj). NYj:ssä kansakuntien yhteisön jäsenet kutsuttiin kokoamaan kaksi sopimusta, GCM ja GCR. Molemmat näistä sisaruksista pitävät sisällään ristiriitaista ja joidenkin mukaan epäselvästi muotoiltua tekstiä ja määräyksiä sekä velvoitteita ainakin poliittisella tasolla.

Edellä mainitussa New Yorkin kokouksessa Pakistanin edustaja painotti sitä, että heidän maansa on pakolaisten päävastaanottaja koko maailmassa. Hän vetosi kansainväliseen yhteisöön taakanjaon nimissä. Algerian, Venäjän, Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan edustajat tukivat Pakistania ja peräänkuuluttivat uutta sopimusta pakolais- ja siirtolaisasiossa.

Keskustelun lopuksi YK–maat äänestivät uuden tekstin luomisen puolesta. Tekstejä luotiin samalla vaivalla kaksi, GCM ja GCR, jotka molemmat on tarkoitus allekirjoittaa Marokossa joulukuun 10. – 11. pidettävässä kokouksessa. Tuolloin tekstiä vastaan äänesti vain yksi maa: USA. Heidän edustajansa selvitti kantaa sillä, että sopimukset tulevat rajoittamaan heidän maansa itsenäisyyttä. Déjà-vu?

Esikoinen

Sopimuksen ensimmäisen, siirtolaisia käsittelevän osan törmättyä julki tultuaan kritiikkiin, on USA:n rinnalle noussut seisomaan jo useita maita. Tämä totaalikieltäytyjien joukko on yhtenäisenä samaa mieltä sopimuksen itsenäisyyttä rajoittavasta luonteesta.

Esikoisen saama huomio on ymmärrettävää, jopa siinä määrin, että se peittää kuopuksen syntymän kokonaan. Kuopus on esikoisen tavoin ”laillisesti sitomaton, mutta poliittisesti velvoittava” ja käsittelee osittain samoja tai samalta kuulostavia asioita, kuten ”uudelleensijoitusohjelma” sekä ”turvallinen kanava pakolaisuudelle”.

Esikoinen käsittelee YK:n laskelmien mukaan noin 258 miljoonan ihmisen siirtolaisjoukkoa. Tämä joukko koostuu pääosin työperäisistä siirtolaisista. Kuopuksen odotetaan järjestelevän sotapakolaisia, jahdattuja ja ahdisteltuja tai muun kriisin takia maansa jättämään joutuneita, joita on YK:n mukaan maailman laajuisesti noin 65 miljoonaa.

Kuopus ei ole ensimmäinen. Onko se viimeinen?

YK:n alaisia sopimuksia pakolaisuudesta on tehty historian aikana useita. Näissä sopimuksissa on selvitetty ja yhdenmukaistettu käytäntöjä kansainvälisesti ja ohjattu kansallisesti. Jo Geneven ihmisoikeuslausumasta ja sen päivityksistä kertyy ohjeistoa riittämiin. Ongelmaksi on kuitenkin ajan saatossa muodostunut kansainvälinen taakanjako. Tämä ongelma korostuu, kun yhteen YK–jäsenmaahan kohdistuu suuri ja massiivinen pakolaisliike. Näissä tapauksissa puhutaan yleensä maista, jotka ovat sotaa käyvien tai muuten sekasortoon joutuneiden maiden rajanaapureina.

Kuopuksen johdannossa kerrotaan, että edellä mainittuun ongelmaan on tulossa ratkaisu: ”On olemassa pakottava tarve jakaa vastuuta ja taakkaa pakolaisuuden tukemisessa ja vastaanotossa maailman laajuisesti”. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ”ehdottomasti konkreettisia ja käytännönläheisiä ratkaisuja”.

”Turvapaikkaoikeusjärjestemä tuhotaan täysin”

Saksalainen CSU:n poliitikko Peter Ramsauer suomii YK:n sopimusta. Bundestagin kehitysvaliokunnan puheenjohtaja pelkää “Saksan turvapaikkalakien täydellistä rapautumista” ja vaatii uusia neuvotteluja.

Ramsauerin lisäksi useita kriitikkoja häiritsee molempien asiakirjojen pohjavireet, jotka esittävät siirtolaisuuden ja pakolaisuuden ikään kuin toivottuina. Lisäksi sopimuksen edellyttämä ”resurssien ja materiaalitoimitusten lisääminen vastaanottajamaille” aiheuttaa päänvaivaa taloudesta vastaaville useissa YK-jäsenmaissa. GCR-sopimus pyrkii myös laajentamaan pakolaisten koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmää ja tukemaan kotouttamistoimia järjestämällä asuntoja ja mahdollisuuksia tehdä työtä.

Ei pelkästään vastaanottajille

Maailmassa ei ole pelkästään pakolaisten ja siirtolaisten vastaanottajamaita. Sopimuksen kohdassa 3.2 kerrotaan ”uudelleenasuttamisen olevan haluttu konkreettinen toimi, joka auttaa vastuun- ja taakanjaossa”. Uudelleensijoituksen mahdollisuuksia pyritään laajentamaan. Tämä tarkoittaa pakolaisten siirtämistä paineen alla olevista maista toisiin maahin.

”Resettlement”–nimellä on YK:n alaisuudessa toimivien järjestöjen avulla tarkoitus saada aikaan ”uusia laillisia kanavia pakolaissiirroille”. Saksa on lupautunut ottamaan vastaan ”resettlement–pakolaisia” vuosien 2018 ja 2019 aikana 10 200.

Paperin lisäkeinot laillisten teiden luomisessa ovat stipendit, opiskeluviisumit tai mahdollisuus päästä sisään työmarkkinoille.

Puolesta ja vastaan

Sopimuksen puoltajien ja useiden Euroopan ulkoministeriöiden mukaan kumpikaan sopimuksista ”ei sido laillisesti” ja ”maat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa”.

Saksassa politiikantutkija Steffen Angenendt Tieteen- ja politiikan säätiöstä (Stiftung Wissenschaft und Politik) kirjoitti artikkelissaan: – Totta kai sopimuksella on vaikutusta meihin. Teollisuusmaat joutuvat miettimään, kuinka ne voisivat lisätä apuaan vastaanottajamaita kohtaan ja lisäämään uudelleensijoituspaikkoja. Tämä sopimus käsittelee kuitenkin pakolaisten auttamista kriisimaiden lähistöllä ja näin voi jopa lieventää pakolaispainetta Eurooppaa kohtaan.

Maahanmuuttoasiantuntija Oliviero Angeli Dresdenin teknisestä yliopistosta on sopimuksesta kahta mieltä. Ensiksikin hän näkee sopimuksen ”kansainvälisten pakolaisvirtojen ohjaajana”, joka on hänen mielestään hyvä asia onnistuessaan. Toisaalta Angeli näkee sopimuksen kompromissitekstissä ”epämääräisesti määritellyn pakolaisstatuksen, jonka johdosta tekstiä voidaan ymmärtää kahdella eri tasolla tai tavalla”.

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset