Eurooppa Politiikka

Gunnar Heinsohn: Miten Eurooppa muka kykenisi elättämään 800 miljoonaa afrikkalaista?

Gunnar Heinsohn.

Kutistuva Saksa ei kykene taistelemaan kasvavan mantereen pakenemisten syitä vastaan. On harhaa luulla, että kehitysavulla voitaisiin pysäyttää massapako Eurooppaan.

Eräs mahdollisuus: 400 miljoonaa Saharan eteläpuolisen alueen afrikkalaisista voi etsiä Euroopasta suojaa ja elatusta, koska heidän elämänsä kotimaissaan on kestämätöntä ja toivotonta. Tämä on hyvin mahdollista, sillä miljardista afrikkalaisesta (1950: 180 miljoonaa) 600 miljoonalla ei ole sähköjä ja absoluuttisessa köyhyydessä (korkeintaan 1,90 dollaria/päivä) elävien määrä kasvoi vuosina 1990-2011 280 miljoonasta 390 miljoonaan.

Vuoteen 2050 mennessä – pakenemishalujen pysyessä muuttumattomina – olisi teoriassa 800 miljoonaa afrikkalaista (väestöennuste 2,2 miljardia) ”valmiita” pakenemaan EU:hun. Euroopan noin 450 miljoonan asukkaan tulisi elättää heidät. Vaikka he kaikki tulisivat, niin Afrikan väestömäärä kasvaisi siitä huolimatta noin 400 miljoonalla.

Kun Afrikan asukkaiden keski-ikä nousee vuoteen 2050 mennessä vain 25 vuoteen (nykyisin 20 vuotta), niin Brysselin holhokkien keski-ikä lähenee silloin 50 vuotta. Kun myös poliitikot alkavat vähitellen havaita heihin kohdistuvat valtavat haasteet, niin Angela Merkel haluaa kääntää Afrikan kehitystä ja tehdä siitä ”tulevaisuuden mantereen”. Mitä hänellä on silloin edessään?

Berliini haluaa ratkaista ongelman asiantuntijoiden avulla

Vuonna 2015 koko Afrikan mantereen tavaravienti oli arvoltaan 150 miljardia dollaria – pääosa tästä maaöljyä, timantteja, kultaa, kuparia ja rautaa. Tästä – vielä nykyään vahvat eurooppalaiset juuret omaavan – Etelä-Afrikan osuus oli 85 miljardia dollaria. Jäljelle jäävien muiden maiden (yhteensä 940 miljoonaa asukasta) vienti oli vajaat 70 miljardia dollaria. Tämä oli vähemmän kuin noin 5,4 miljoonan asukkaan Slovakian vienti (74 miljardia dollaria).

Tämän jälkeenjääneisyyden umpeen kuromiseksi Berliini haluaa lähettää asiantuntijoita. Mutta ketkä ovat käytettävissä tulevina vuosikymmeninä? Uraliin asti ulottuvassa Euroopassa asui vuonna 2015 noin 140 miljoonaa alle 18-vuotiasta. Heissä on tulevaisuus. Vuoteen 2050 mennessä heidän määränsä ennakoidaan kasvavan vielä 130 miljoonalla. Koko Afrikassa (laskien nyt mukaan myös epävakaa Pohjois-Afrikka) vastaavassa iässä on tällä hetkellä 540 miljoonaa henkeä ja vuonna 2050 heitä on noin 1.000 miljoonaa.

Nuoriso täällä ei riitä edes huolehtimaan täkäläisistä vanhuksista. Kuinka siis jokainen näistä harvinaisista olennoista voisi siinä sivussa vielä koulia 4 tai 8 (vuonna 2050) afrikkalaista valmiiksi osaajiksi High Tech -aikaan, jota ilman mustalla mantereella ei ole tulevaisuutta?

Liian monien lasten potentiaali jää käyttämättä

Afrikassa kaikki opettajat kohtaavat valtavia haasteita. Jo vuonna 2007 ”Lancet”-raportoijat havaitsivat, että 40-60% lapsista tulee jäämään pysyvästi potentiaalisen suorituskykynsä alapuolelle huonon ravinnon ja vähäisen huolenpidon takia.

250 miljoonaa lasta ja nuorta (vuonna 2050 500 miljoonaa) tarvitsee siis nyt – mahdollisesti jatkuvaa – pedagogista ja terapeuttista apua itselleen ja jälkikasvulleen.

Entiset siirtomaat voivat kuitenkin kehittyä. Vuonna 1957 Etelä-Korealla – sodan raunioittama, mutta vapaa – ja Englannista irtaantuneella Ghanalla oli sama tulotaso asukasta kohden. Tästä 1:1 suhteesta tuli vuoteen 1987 mennessä 10:1 ja 2015 mennessä 20:1 – itäaasialaisten eduksi. Heidän entiset kärsimyskumppaninsa suosittelivat heitä huolehtimaan kotitehtävistä.

Osaako Berliini vastata pariin matematiikkapähkinään?

Korealaiset voittivat vuoden 2011 koululaisten TIMSS-matematiikkaolympialaiset 613 pisteellä. Samoissa olympialaisissa Ghana pääsi 331 pisteeseen. Tietääkö Berliini kikkaa, jolla tätä tulosta voisi edelleen parantaa? Vuosien 2009-2015 aikana saksalaisten lukutaito heikkeni yhdeksässä Saksan 16 osavaltiosta.

Osaako joku kertoa kuka päätyi täällä hunningolle? Paljon todennäköisemmin tässä vaikuttaa kuitenkin jo tuo käsittämättömältä tuntuva luku 400 miljoonaa (pian 800 miljoonaa) nuorta afrikkalaista, jotka haluavat lähteä siirtolaisiksi.

Kirjoittaja Gunnar Heinsohn on taloustieteilijä ja sosiaalipedagogiikan emeritusprofessori.

Lähde Die Welt.

Gunnar Heinsohn: Miten Eurooppa muka kykenisi elättämään 800 miljoonaa afrikkalaista?

Kutistuva Saksa ei kykene taistelemaan kasvavan mantereen pakenemisten syitä vastaan. On harhaa luulla, että kehitysavulla voitaisiin pysäyttää massapako Eurooppaan. Eräs mahdollisuus: 400 miljoonaa Saharan eteläpuolisen alueen afrikkalaisista voi etsiä Euroopasta suojaa ja elatusta, koska heidän elämänsä kotimaissaan on kestämätöntä ja toivotonta. Tämä on hyvin mahdollista, sillä miljardista afrikkalaisesta (1950: 180 miljoonaa) 600 miljoonalla ei ole […]

0 comments

Gunnar Heinsohn: 950 miljoonaa afrikkalaista ja arabia tekevät lopun Euroopasta vuosisadan puoliväliin mennessä

950 miljoonaa afrikkalaista ja arabia tekevät lopun Euroopasta vuosisadan puoliväliin mennessä – näin toteaa saksalainen professori Heinsohn, jota on kutsuttu 21. vuosisadan Karl Marxiksi. Nämä sanat synnyttävät kylmiä väreitä. Tekisi mieli huudahtaa: ”Ei niin voi tapahtua! Ei koskaan!!!” Professori on varmaan viime viikkojen maahanmuuttajatulvasta kertovien tv-ohjelmien säikäyttämä lukutoukka, joka otettuaan pyöräilylasit silmiltään antoi kauhistuneena melikuvituksellisen […]

20 comments

Gunnar Heinsohn: Luusereiden manner ja nuorisopullistuma

Lisääntyvän ja eskaloituvan terrorismin pääsyynä eivät ole uskonnot, heimosodat tai köyhyys. Tunnettu sivilisaatiotutkija Gunnar Heinsohn osoittaa sen sijaan, että päämäärättömien nuorten ylisuuri osuus kokonaisväestöstä on maailmanlaajuisesti tärkein syy levottomuuksiin, terroriin ja sotaan – johtaen jopa kokonaisten kansakuntien nousuun ja tuhoon. Kun Euroopan väestö kutistuu ja parhaiten koulutetut henkilöt ovat lähdössä, niin me sallimme kouluttamattomien muslimien […]

1 comment
Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Kansalaisen verkkokauppa