Kotimaa Maahanmuutto

Helsingissä kotiosoite ei kohta takaa tiettyä koulua – Jussi Halla-aho uskoo pakotetun desegregaation johtavan koulujärjestelmän jakautumiseen kahtia

Kuva Max Pixel.

Helsingin kaupunki yrittää estää väestöryhmien eriytymiskehitystä ja oppimiserojen kasvamista pakottamalla eri taustaisia oppilaita samoihin kouluihin ja päiväkoteihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja ei usko oppimiserojen pienentämiseen pakotetulla desegregaatiolla. Jussi Halla-ahon mukaan seurauksena tulee olemaan koulujärjestelmän jakautuminen kahtia.

Helsingin Sanomien mukaan syksystä 2021 alkaen koulua tai päiväkotia ei Helsingin kaupungin alueella voisi enää ”ennustaa” kotiosoitteen perusteella, vaan ottoalue olisi jopa 3-4 koulun ja vielä useamman päiväkodin laajuinen. Tavoitteena on saada lapsia mahdollisimman monenlaisia taustoja omaavista perheistä. Päätöksen oppilaiden tulevista kouluista ja päiväkodeista tekisivät rehtorit ja päiväkotien johtajat.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa kyseessä olevan yrityksen vähentää white flight -termillä tunnettua ilmiötä, jossa kantaväestöön kuuluvat muuttavat pois alueilta, joihin tapahtuu voimakasta maahanmuuttajien saapumista.

– Kulttuurieroista ja heikosta kielitaidosta johtuvat ongelmat huonontavat oppimisympäristöä. Ne lapsiperheet, joilla on varaa, muuttavat sellaiselle alueelle, jonka koulussa on vähemmän maahanmuuttajia. Kantaväestön poismuutto, ”white flight”, laskee asuntojen hintoja ongelma-alueilla, jolloin niihin muuttaa entistä enemmän verovaroin asutettavia maahanmuuttajia,  toteaa Halla-aho.

– Kuten muissa maissa ennen meitä, myös Suomessa segregaatiota yritetään torjua pakotetulla desegregaatiolla, rajoittamalla kantaväestöön kuuluvien mahdollisuutta vaikuttaa lastensa kouluvalintaan. Asiaa ei tietenkään voida sanoa suoraan, mutta ”sosioekonomiset erot”, joilla politiikkaa perustellaan, tarkoittavat etnisiä eroja. Eri asuinalueiden koulut ovat aina olleet erilaisia, koska eri alueilla asuu sosioekonomisesti erilaisia ihmisiä. Koulujen väliset oppimiserot ovat kuitenkin jyrkentyneet hälyttävällä tasolle vasta maahanmuuton myötä, Halla-aho jatkaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja muistuttaa, että ongelmaryhmiin kuuluvien maahanmuuttajalasten levittäminen laajemmalle alueelle ei paranna heidän oppimistuloksiaan vaan levittää maahanmuuton ongelmat laajemmalle. Seurauksena on yksityisen ja maksullisen koulujärjestelmän kehittyminen verorahoitteisen koulujärjestelmän rinnalle.

– Pakotettu desegregaatio ei tosiasiassa vähennä asuinalueiden tai edes koulujärjestelmän eriytymistä vaan kiihdyttää sitä. Se luo kasvavaa kysyntää rinnakkaiselle, yksityiselle ja maksulliselle koulujärjestelmälle. Ennemmin tai myöhemmin poliittinen järjestelmä antaa tälle kysynnälle periksi ja luo sille tarvittavat lainsäädännölliset puitteet. Ellei muusta syystä niin siksi, että lainsäätäjilläkin on lapsia (ja maksukykyä).

Halla-aho vertaa Suomen tulevaisuutta monikulttuurisen maahanmuuton suurvallan Ruotsin nykyiseen tilanteeseen: ”kaikki, mitä on tapahtunut Ruotsissa, on tapahtunut muutaman vuosikymmenen viiveellä Suomessa, koska me teemme kaiken täsmälleen samalla tavalla”. Hänen mukaansa monikulttuurisessa yhteiskunnassa koululaitos ei myöskään ole tasa-arvoinen.

– On verorahoilla kustannettuja kouluja, joissa opettajan aika kuluu kriisinhallintaan, ja yksityisiä kouluja, joissa opitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Tämäkin on jo todellisuutta Ruotsissa.

– Monikulttuurisessa yhteiskunnassa koululaitos ei ole tasa-arvoinen. Ne kantaväestöä edustavat lapset, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa perhettä vapaaksi monikulttuurista, jäävät rapistuviin julkisiin kriisikouluihin kasvavan maahanmuuttajapopulaation sekaan.

  • 411
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset