Kotimaa

Helsingissä testattiin uusia innovaatioita Itämeren muoviroskan torjuntaan

Näkymä Kaunissaaresta. Kuva Helsingin kaupunki.

Merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia vesistöjä. Esimerkiksi Tyynellämerellä on valtava roskakeskittymä, joka on kolme kertaa suurempi kuin Ranskan pinta-ala.

Itämeren valuma-alueella asuu lähes 90 miljoona ihmistä ja Itämeri on maailman liikennöidyimpiä merialueita. Myös Itämerellä muoviroska on iso ongelma. Itämerellä muovia päätyy maalta mereen muun muassa jokien, hulevesien ja tuulen mukana mutta myös suoraan esimerkiksi laivaliikenteestä.

Meressä muovi on vaarallista ihmisille sekä ympäristölle. Muovi hajoaa hitaasti ja jauhautuu pienemmäksi mikromuoviksi, jolloin sitä kertyy kalojen ja lintujen ruoansulatuselimistöön ja kulkeutuu ravintoverkossa lopulta myös ihmiseen asti. Mikromuovi jo itsessään on vaarallista ympäristölle, mutta sen lisäksi sen mukana kulkeutuu haitallisia aineita.

Helsinki on yhdessä Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Turun kanssa koordinoinut yli kymmenen vuotta Itämeren suojelutoimintaa kaupunkien yhteisen Itämerihaaste-kumppanuusverkoston kautta. Helsinki käynnisti viime kesänä Itämerihaasteen nopeat kokeilut, joilla haettiin innovatiivisia ratkaisuja merten muoviroskaongelmaan.

– Kokeilut tehtiin paikallisesti Helsingin maa- ja merialueilla, mutta käytetyt menetelmät ovat monistettavissa käytettäviksi myös muualla Suomessa ja laajemmin Itämerellä sekä maailman valtamerillä. Muoviroska on laadultaan sellaista, että samanlaiset menetelmät voivat toimia myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi muovipusseja (PE) ja muovipulloja (PET) sekä niiden hajotessa syntyviä riekaleita ja mikromuoveja löytyy merenrannoilta ja muualta meriympäristöstä ympäri maailmaa. Nämä muovituotteet voivat säilyä meriympäristössä jopa satoja vuosia aiheuttaen monenlaisia ekologisia ja taloudellisia haittoja, sanoo erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kokeiluihin valittiin keväällä neljä startup -yritystä testaamaan ratkaisuja ja palveluja, joilla muoviroskaantumista voidaan ehkäistä ja vähentää sekä mereen jo päätynyttä muoviroskaa poistaa.

Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makro- ja mikromuovia.Kokeilun tuloksena roskienkeruualukseen tehtiin useita merkittäviä muutoksia, joilla sen toimintaa voitiin parantaa.

Innogreen testasi viherseinän kykyä suodattaa huleveden mukana kulkeutuvaa muovia. Kokeilussa havaittiin, että kasviseinämoduuli viivyttää hulevesiä ja vähentää merkittävästi vedessä olevien erilaisten mikromuovien määrää. Lisäksi viherseinän avulla voi tuoda vihreyttä ja viihtyvyyttä myös haasteellisiin paikkoihin.

Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana. Selvityksen mukaan laivojen ruokajätteen sisältämän makromuovin määrä on noin 0,2 kg tonnissa ruokajätettä. Jos tämä määrä suhteutetaan Helsinkiin saapuvaan kansainväliseen risteilyliikenteeseen tavanomaisena vuonna, kansainvälisten risteilijöiden ruokajätteen mukana muovia päätyisi mereen 2,3 – 5,3 tonnia vuodessa. Biosatama Oy kehittää uutta menetelmää, jossa ruokajätteestä ja muusta risteilyalusten biojätteestä voidaan tuottaa hiilineutraalia energiaa, jolloin muovikin päätyisi hyötykäyttöön.

Bloft Design Lab rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja.

Kokeilut toteutettiin vuoden 2020 aikana Helsingin rannikko- ja merialueella.