Eurooppa

Historiallisen kadun nimi aiheuttaa mielipahaa

Kuva Tomasz Sienicki / Wikimedia Commons / CC BY 3.0

Aktivistiryhmä on useita vuosia vaatinut Berliinin Mohrenstrassen nimenmuutosta. ”Maurilaiskatu” koetaan afrikkalaisia loukkaavaksi.

Tutkija, toimittaja Götz Aly torjuu käsityksen. Nimi on annettu kolme vuosisataa sitten, kun Berliini otti vastaan hugenotteja Ranskasta.

Berliner Zeitungin toimittajana aikoinaan toiminut Aly kirjoittaa, että nimi kadulle annettiin vierasta kieltä puhuvien, toiselta näyttävien ihmisten kunnioitukseksi. Katu sijaitsee Preussin kuningas Friedrich I perustaman Friedrichstadtin alueella. Sen rakentaminen alkoi 1690-luvun alussa, kun kuningas vielä oli vaaliruhtinas Friedrich III.

Itä-länsisuunnassa kulkevan Mohrenstrassen varrella sijaitsee Deutscher Dom (Saksalainen tuomiokirkko), jonka vastapäätä Gendarmenmarktin pohjoisreunassa sijaitsee Französischer Dom (Ranskalainen tuomiokirkko), jonka takana Französische Strasse viettää myös idästä länteen. Katu risteää Friedrichstrasseen, joka muistetaan nykyisin kylmän sodan ja jaetun Saksan ajasta. Kadun eteläpäässä oli legendaarinen Checkpoint Charlien rajanylityspaikka.

Kuningasta ja hänen puolisoaan Sophie Charlottea elähdyttivät uskonnonvapauden, suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden aatteet. Alueen kadunnimissä esiintyvät nousevien ammattikuntien ja syntymässä olevan porvariston aktiviteetit. Berliiniin paenneet hugenotit otettiin ystävällisesti vastaan. Niin myös ”maurilaiset”, tähdentää Götz Aly, vuoden 1968 opiskelijaliikkeen veteraani.

Historioitsija, toimittaja, mutta myös valtiotieteilijä Aly huomauttaa, että Berliini on lähihistoriassa kärsinyt sodista ja suurisuuntaisista epäonnistuneista hankkeista. Toisen maailmansodan seurauksena katosi jakautuvan Berliinin molemmista osista kokonaisia kortteleita. Katujen ja aukioiden nimillä on suuri merkitys historian kantajina. Ne tulee säilyttää, vaatii kirjoittaja. Nyt kyseessä oleva alue sijaitsee tätä nykyä Berlin-Mitten eli entisen Itä-Berliinin keskustan alueella.

Aly toivoo Berliinin oman parlamentin vahvistavan historiallisten nimien säilyttämisen. Hän piikittelee vihreiden valtuutetun aloitteelle nimen vaihtamisesta, että Weddingin kaupunginosan Afrikkalaisessa korttelissa peukaloi asiantuntematon ´salaseura´ kaupungin historiaa.

Wienissä on käynnissä vastaava jupakka kahden Mohrengassen (Maurilaiskujan) kohdalla.

Nyt taistellaan katujen nimien saattamisesta poliittisesti korrekteiksi, mutta vuonna 2018 apteekit saivat Saksassa maahanmuuttajajärjestön sotajalalle. Kyseessä oli aluksi Frankfurtissa sijaitseva Zeil-Apotheke zum Mohren, mutta pian tähtäimessä oli myös Eschersheimissa sijaitseva Mohren-apotheke.

Kommunale Ausländer- und Ausländerinnenvertretung -järjestö (KAV) vaati tiedotteessaan, että ”rasismia vastaan on taisteltava kaikkialla määrätietoisesti”. Tiedote kertoi, että ”ihmiset uskovat, että rasismi katoaa aikaa myöten itsestään. Tämä ei ole totta. Useat viime aikojen tapahtumat ovat todistaneet, että piilorasismi elää yhteiskunnassa erittäin vahvasti. Saksassa käytetään useissa paikoissa yleisesti termejä, jotka ovat rasistisia. Tästä esimerkeiksi käyvät nämä kaksi apteekkia”.

Lähteet Berliner Zeitung, Kurier, Kansalainen.

  • 123
    Shares