Kotimaa Rikos

Hovioikeus ei muuttanut Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomiota – natsiteltu kaupunginvaltuutettu tyytyväinen tuomioon

Johanna Vehkoo hovioikeuden istunnossa Oulussa 26.8.2020. Kuva Petri Saarela.

Käräjäoikeuden sakko- ja korvaustuomiot jäivät voimaan. Lisäksi Vehkoo joutuu korvaamaan oululaiselle kaupunginvaltuutetulle tämän oikeudenkäyntikulut myös hovioikeudessa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2019 Johanna Vehkoon sakkorangaistukseen ja korvauksiin kunnianloukkauksesta. Vehkoo solvasi sosiaalisessa mediassa vuonna 2016 oululaista maahanmuuttokriitikkoa ja kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa termeillä ”natsipelle”, ”natsi” ja ”tunnettu rasisti”.

Käräjäoikeus katsoi Vehkoon syyllistyneen kunnianloukkaukseen ja tuomitsi hänet 15 päiväsakkoon, yhteensä 150 euroa, sekä korvaamaan Lokalle kärsimyksestä 200 euroa. Lisäksi Vehkoo tuomittiin korvaamaan valtiolle Lokan avustajan palkkiosta oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus 1 517 euroa sekä maksamaan Lokalle tämän oikeudenkäyntikulut 6 071 euroa.

Vehkoo valitti saamastaan tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen. Vehkoo vaati, että syyte kunnianloukkauksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset hylätään ja että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 22 284 euroa ja hovioikeudessa 16 498 euroa viivästyskorkoineen.

Syyttäjä ja Lokka puolestaan vaativat valituksen hylkäämistä. Vehkoo oli tietoisesti ja tahallaan syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimittelemällä ja haukkumalla Lokkaa Facebookissa vähintään kahdellesadalle henkilölle perusteettomasti natsiksi, natsipelleksi ja tunnetuksi rasistiksi. Kirjoitus ei ollut kohdistunut mihinkään poliittiseen asiaan tai menettelyyn tai niihin rinnastettavissa olevaan julkiseen toimintaan vaan Lokkaan henkilönä.

Rovaniemen hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn 26.–27.8.2020. Oulussa pidetyssä oikeudenkäynnissä esitetty näyttö oli pääosin sama kuin käräjäoikeudessa.

Hovioikeus totesi, että yleisesti ottaen Vehkoon käyttämät ilmaisut natsipelle, natsi ja tunnettu rasisti aiheuttavat kuulijassa kielteisen vaikutelman, joka on myös omiaan aiheuttamaan mielipahaa ilmauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle ja kohdistamaan tähän halveksuntaa.

EIT on todennut vuonna 1995, että poliitikkojen arvostelussa on mahdollista käyttää voimakkaampia ilmaisuja kuin virkamiesten arvostelussa ja toisaalta virkamiesten arvostelussa rajat ovat väljempiä kuin yksityisen kansalaisen arvostelussa. EIT mukaan natsi-termin käyttäminen ei ole automaattisesti peruste kunnianloukkauksen rangaistavuudelle.

Vehkoo kuitenkin oman kertomuksensa mukaan osallistui kirjoituksessaan käsittelemäänsä tapahtumaan julkaisemansa kirjan vuoksi eikä toimittajana. Hän kertoi myös olevansa hyvin yksityinen henkilö ja julkaisseensa kirjoituksen yksityishenkilönä omalla Facebook-seinällään. Vehkoon kirjoituksesta ei käynyt ilmi, että se käsittelisi Lokan menettelyä politiikassa, missä yhteydessä termit olisivat saattaneet olla sallittuja.

Vehkoo myös väitti, että hänen kirjoituksensa oli koskenut toimittajiin kohdistuvaa häirintää ja siihen puuttumista. Hän kertoi käyttämillään ilmaisuilla halunneensa karnevalisoida kokemaansa epäasiallista kohtelua ja että ilmaisut olivat olleet välttämättömiä asian ymmärtämiseksi.

Vehkoon kirjoituksesta ei kuitenkaan ilmennyt, että tekstin tarkoitus olisi käsitellä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa. Sen sijaan kirjoitus alkoi toteamuksella ”Vähän asiaa suomalaisista natsipelleistä”. Kirjoituksesta ei myöskään ilmennyt kannanottoja juuri toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä. Kirjoituksessa ei edes kerrottu, millaista suomalaisiin toimittajiin kohdistuva häirintä on.

Hovioikeudelle ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että Lokka olisi provosoinut Vehkoota ennen kirjoituksen julkaisemista Vehkoon väittämällä tavalla. Vehkoon omastakin kertomuksesta ilmeni, että hän ei tunne Lokkaa eikä ole tavannut tätä henkilökohtaisesti ennen kirjoituksen julkaisemista. Lokka oli yrittänyt ottaa Vehkoohon yhteyttä yhden kerran kirjoituksen julkaisemisen jälkeen soittamalla, mihin puheluun Vehkoo ei edes vastannut.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Vehkoon menettelyn tahalliseksi ja hänen syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Vehkoon käräjäoikeudessa saama 150 euron sakkotuomio ja 200 euron kärsimyskorvaus Lokalle jää siten voimaan. Vastapuolen lopulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6071 euroa Vehkoo joutuu korvaamaan Lokalle. Vehkoon oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin.

Tuomiosta voi valittaa pyytämällä valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta viimeistään 30. marraskuuta 2020.

Kansalainen pyysi Johanna Vehkoolta sähköpostitse kommentteja hovioikeuden päätöksestä. Kysyimme myös, aikooko Vehkoo valittaa ratkaisusta Korkeimpaan oikeuteen ja maksaako hän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa itse. Artikkelin julkaisuhetkeen mennessä Vehkoon vastauksia ei ollut saatu. Vehkoon oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa vuonna 2019 maksoi Journalistiliitto hankkimalla teoksen, jonka tekijä lahjoitti tulot kulujen kattamiseen.

Junes Lokka. Kuva Petri Saarela.

Oululainen kaupunginvaltuutettu ja maahanmuuttokriitikko Junes Lokka on tyytyväinen hovioikeuden päätökseen. Hän ei ymmärrä esimerkiksi Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon näkemystä, että tuomio kunnianloukkauksesta olisi kohtuuton. Aho haluaa nähdä edelleen, että kysymys asiassa oli toimittajan häirinnästä.

– On levitetty salaliittoteoriaa, että olisin vainonnut Vehkoota vuosikausia. Tällaistahan ei ole koskaan tapahtunut. Olen kerran yrittänyt soittaa Vehkoolle – Facebook-kirjoitusta seuraavana päivänä. Olisin kysynyt, mitä hän tarkoittaa nimitellessään minua natsipelleksi, mutta Vehkoo ei vastannut puheluun. Tämä on sitten se vuosikausien vaino, kaupunginvaltuutettu kertoo.

Aho kritisoi hovioikeutta siitä, että se ”ei ole tunnistanut tapoja, joilla toimittajia voi häiritä”. Lokka ihmettelee Ahon näkemystä.

– Oikeus ei tunnistanut häirintää, koska sitä ei ollut olemassa.

44-vuotias Johanna Vehkoo on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo on tutkinut journalismin faktantarkistusta Washington DC:n Wilson Centerissä ja laatujournalismia Oxfordin Reuters Institutessa.

Vehkoo on ollut myös julkisen sanan neuvoston jäsen kaudella 2016–18 ja toiminut muun muassa Ylen Faktabaarissa, joka kuvailee olevansa “verkossa toimiva, joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu.”

Vehkoo toimii myös feministisessä Ajatushautomo Hatussa, joka järjestää feministisiä ja voimaannuttavia kiroiluiltamia.

Lähteet Rovaniemen hovioikeuden tuomio, Yle, Journalisti, Kansalainen.

Lisätty tieto Vehkoon vuoden 2019 oikeudenkäyntikulujen maksajasta 1.10 klo 7:58

  • 631
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset