Kolumnit

Ilmastoahdistuja ratsastaa trendien aallonharjalla

Kuva Pixabay.

Mitä ajatella ihmisistä, jotka eivät ota kuuleviin korviinsa sitä, että Suomessa kehitytään vuosi vuodelta kotitalousjätteiden kierrätyksessä? Euroopan maiden välisessä vertailussa kyseisten jätteiden kierrätyksessä ja kompostoinnissa olemme hyvää keskitasoa. Kasvihuonepäästöjen osalta väkilukuun suhteutettu osuutemme on maltillinen, kun otetaan huomioon ilmasto-olot, jotka edellyttävät täysin toisenlaisia ratkaisuja asunnontuotantoon kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Kokonaispäästöt myös laskevat kaiken aikaa.

Toiset valitsevat toteennäytetyistä faktoista sekä tilastoista huolimatta manifestoinnin entistäkin kunnianhimoisempien päästövähennystavoitteiden, luonnonvarojen, kuten maamme tapauksessa erityisesti metsien sekä turpeen käytön rajoittamisen ja kansalaisten kulutustottumuksien suitsimisen puolesta. Samoin huomiotta jäävät nimenomaan kansalliset erityispiirteemme, kuten pitkät välimatkat jopa suurimpien asutuskeskittymien välillä ja viileät vuodenajat, jotka edellyttävät kustannustehokasta energiataloutta.

Entä miten suhtautua kansanosaan, jonka mielestä suomalaisten syntyvyyden jatkuvasti laskiessa on ilmaston kannalta hyvä ajatus, etteivät suomalaiset enää lisääntyisikään? Entäpä he, joiden mukaan kroonisesti alikehittyneistä ja ylikansoittuneista maista on kenties historialliset aspektit (= kolonialismi) huomioiden hieno juttu sallia elintasosiirtolaisuus Suomeen, vaikka tilastoja ja tarvittaessa helmitaulua hyväksi käyttäen on osoitettavissa, kuinka järjetön ajatus juuri tämä ilmaston kannalta on?

Päälle päätteeksi ilmastohysterian välikappaleiksi on valjastettu lapset.

Minkään mittaluokan konkretia ei näytä vaikuttavan ihmisiin, jotka ovat yksinkertaisesti päättäneet ajatella ilmastosta ja ympäristöstä niinkin poleemisesti kuin että suomalaisten toiminnasta johtuen koko maapallo on tuhon partaalla. Samanhenkisiä ihmisiä riittää ja kyseisen lähestymistavan katsotaan edustavan nykyään varsin laajalti hyvää, oikeamielistä ja kenties altruististakin ajattelua, joten en kykene välttymään ajatukselta, että kyseessä on trendi – tarkemmin sanottuna trendikäs ideologia.

Ilmastohysterian yksi pää-äänenkannattaja Yleisradion ja Vihreän langan lisäksi, Helsingin Sanomat, ilmoitti tänään pääkirjoitustoimittajansa Juha Akkasen suulla, että mikäli ilmastopoliittisissa linjauksissa ei ole ehdoitta ja varauksetta täysin samoilla linjoilla kuin ns. kunnianhimoiset ja oikeamieliset tahot, on yksiselitteisesti niitä vastaan. Akkanen kuvaa perussuomalaisten suhtautumista ilmastoasioihin seuraavasti:

    ”Mikä on Halla-ahon ja hänen hengenheimolaistensa suosion salaisuus? Nykyinen perussuomalaiset on kahden asian liike. Puolue vastustaa maahanmuuttoa ja kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen.”

Tämä ei oikein istu linjaan puolueemme tämän vuoden eduskuntavaalien alla julkaistun ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman sisällön kanssa:

Linkki ohjelmaan, johon Akkanen ei liene vaivautunut tutustumaan, löytyy tästä. Kohtuuden ja suhteellisuudentajun vaatiminen on nykyään liikaa, sillä valtavirta-ajattelua edustaa ylireagointi. Jos jotain sietääkin kyseenalaistaa, ei se ole ilmastonmuutos itsessään vaan sen ympärillä käytävä keskustelu ja sen äärimmäisimmät muodot – lisääntymättä jäämiseen kannustaminen mukaan luettuna.

Vauhkoontuneimpien ilmastoaktivistien puheista välittyy kuva, jonka mukaan maassamme oltaisiin juuri jyräämässä vihonviimeisiä metsiä, tehtaiden piiput syöksisivät taivaalle pelkkää rikkiä, nokea ja salpietaria, luonnonsuojelualueet loistaisivat poissaolollaan, kaikki jätemateriaalit kipattaisiin suoraan Itämereen ja kaiken lisäksi kukaan ei edes harkitsisi toimivansa vastuuntuntoisemmin. Tosiasiassa, kuten sanottua, maassamme toimitaan jo edesvastuullisesti ja luontoa kunnioittaen myös metsänhoidon osalta.

Tuskinpa kovin moni väittää, ettei myös parantamisen varaa olisi, mutta tavoitteet tulee kohdentaa oikein. Niin kauan kuin on ihmisiä ja niistä koostuva yhteiskunta, syntyy aina jonkin verran päästöjä. Mikäli päästövähennystavoitteissa edetään kunnianhimoisimman kautta, tarkoittaisi tämä joidenkin perustoimintojen, kuten eri teollisuudenhaarojen ja logistiikkaketjujen osittaista alasajoa, ml. ajoneuvojen käyttövoimaa koskevat ja niiden käyttötarkoituksesta riippumatta täysin suuruudenhullut suunnitelmat.

Realistisempia kehityskohteita Suomessa ovat kierrätysasteen kohentaminen edelleen ja nykyistä mittavammat toimet ruokahävikin pienentämiseksi. Kuten tämän linkin takaa löytyvästä graafista käy ilmi, ovat kaikkein jyrkimmässä laskussa juuri jätteiden käsittelystä aiheutuvat kasvihuonepäästöt. Ruokahävikki, johon myös presidentti Sauli Niinistö otti tuoreeltaan kantaa isännöimänsä Mäntyniemen osalta puolestaan saattaa edellyttää suoraviivaisempaa poliittista otetta.

Elintarvikkeiden vähittäismyyntiliikkeille voitaisiin ohjata kannustimia sen mukaan, kuinka paljon ne joko antavat alennusta viimeistä käyttöpäivää lähestyville elintarvikkeille niin kuin jotkin kauppaketjut jo tekevät, tai kauppiaskohtaisesti luovuttavat ruokatarvikkeita niitä tarvitseville kotitalouksille suoraan tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Kaiken kaikkiaan Suomessa ei todellakaan istuta eikä olla pitkään aikaan – jos koskaan – istuttu toimettomina ilmasto- ja ympäristökysymyksien äärellä. Kuten jo todettua, päästöjä syntyy niin kauan kuin on ihmisiä, ihmisistä koostuu yhteiskunta, yhteiskunta tarvitsee palveluita ja palveluiden tuottaminen (ml. jätehuolto) edellyttää muutakin liikennettä kuin apostolinkyyti.

Kunnianhimoisella tiellä on odotettavissa taitepiste, jonka ylityttyä yhteiskunnan perustoimintojen ylläpito alkaa maksaa kohtuuttomasti.

Tämä on liian kova hintalappu siitä, että ahdistusta seuranneen hysterian kautta psykoosin tasolle yltänyt ilmastoajattelu, joka pohjautuu peräti jonkinlaiseen kulttiin, toimisi koko maan energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan keskeisimpänä ohjenuorana.

Tietoa julkaisijasta

Janne J. M. Muhonen

Janne J. M. Muhonen

Kansallismielisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimiin vannova kirjoittaja Keski-Suomen sydämestä, Jyväskylästä.

Kannatussivu Facebookissa: https://www.facebook.com/jannenfoorumi/

Lisää kommentti

Lisää kommentti