Kotimaa

Ilmastokysely: Suomalaiset kokevat oman elämänsä jo nyt ympäristön kannalta kestäväksi

Kuva Pxhere.

Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin 40 prosenttia kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja -tekojen välillä. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuorten ilmastoasenteet ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä. Suomalaisten käsitykset oman elämänsä ympäristöystävällisyydestä hankaloittavat hallituksen päästövähennystavoitteiden saavuttamista

Suomalaisista 23 prosenttia pitää elämäntapaansa täysin ja 54 prosenttia jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä. Oman elämäntapansa kokevat ympäristön kannalta kestäväksi yhtä lailla ne, jotka tekevät paljon erilaisia ilmastotekoja kuin ne, jotka eivät tee juuri mitään.

– Suomen viralliset ilmastotavoitteet edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna. Kansalaisia voi olla haastavaa motivoida isoihin elämäntapamuutoksiin, jos oma elämä koetaan jo valmiiksi ekologisena, tutkija Annu Perälä havainnoi.

Hieman alle puolet (43 %) kokee, että suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Ihmiset eivät muuta toimintaansa ristiriidoista huolimatta

Vajaat 40 prosenttia kokee toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Vain 16 prosenttia ei koe ristiriitoja koskaan. Ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, ruokavalio, lentomatkailu ja kuluttaminen.

Yleisin ristiriitojen käsittelytapa on olla potematta huonoa omaatuntoa, koska omien tekojen vaikutusta pidetään isossa mittakaavassa pienenä. Vain 15 prosenttia pyrkii muuttamaan toimintaansa mahdollisimman pian.

– Ristiriitojen kokeminen ei sinällään riitä muuttamaan käyttäytymistä. Osa yksinkertaisesti ajattelee, että ristiriidat kuuluvat elämään. Kaikilla suomalaisilla ei myöskään ole yhtäläisiä resursseja ilmastotekoihin, johtaja Mari K. Niemi pohtii.

Nuoret eivät erotu ilmastokysymyksissä muista ikäryhmistä

Eri-ikäisten suomalaisten välille syntyy isoja eroja vain harvoissa kysymyksissä. Suomalaisten tekojen merkitykseen luotetaan ja ilmastotekoja tehdään kaikissa ikäryhmissä suurin piirtein saman verran.

– Mediajulkisuudessa on nähty paljon ilmastoasioissa erittäin valveutuneita nuoria, mutta nuoret kokonaisuudessaan eivät kuitenkaan merkittävästi eroa muusta väestöstä. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, vaan mielipiteissä on samankaltaista hajontaa kuin muussakin väestössä, tutkija Ville Pitkänen kertoo.

Mahdollisuus säästää rahaa motivoi ilmastotekoihin

Maapallon kantokyvystä huolehtiminen omien lasten ja tulevien sukupolvien hyväksi on kaikkein yleisin tekijä (45 %), joka lisää suomalaisten halua tehdä ilmastotekoja. Omat lapset ja tulevat sukupolvet puhuttelevat erityisesti naisia, perheellisiä ja ikäihmisiä.

Toiseksi yleisin syy (40 %), on mahdollisuus säästää rahaa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta vähentämällä tai tavaroita kierrättämällä. Miehille tämä on tärkein yksittäinen motivaatiota lisäävä asia.

– Mahdollisuus säästää rahaa vetoaa hyvin monenlaisiin eri ryhmiin, miehiin ja naisiin, eri ikäisiin ja eri puolueiden kannattajiin. Ilmastotyössä ei päästä karkuun sitä, että monet ihmiset ajattelevat lompakollaan, professori Tommi Lehtonen kertoo.

Suurin osa kokee ilmastonmuutoskeskustelun syyllistäväksi

Suomalaisten laaja enemmistö (78 %) kertoo saaneensa tietoa oman elämäntapansa ilmastovaikutuksista seuraamalla julkista keskustelua. Kaksi kolmasosaa (62 %) kokee halunsa tehdä ilmastotekoja kasvaneen keskustelun seurauksena.

Samalla enemmistö (61 %) pitää kuitenkin ilmastokeskustelua tavallisia ihmisiä syyllistävänä. Ilmastouutisoinnin kokee vaikeaselkoiseksi 40 prosenttia suomalaisista.

– Tutkimukset osoittavat, että ilmastotoimissa päästään parempaan lopputulokseen vahvistamalla myönteisiä tunteita. Ihmisten valintojen osoittelun sijaan keskusteluun pitäisi saada rakentavaa otetta ja toiveikkuutta, tutkija Jussi Westinen esittää.

Kyselyyn vastasi 4 040 suomalaista. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

  • 124
    Shares
Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset