Eurooppa Politiikka

Itävallan uusi hallitus voi muuttaa Euroopan

Sebastian Kurz ja Viktor Orbán. Kuva MTI
Kaksi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen Itävallan hallitusneuvottelut ovat päättyneet ja hallitus on muodostettu. ÖVP:n konservatiivien ja FPÖ:n nationalisti-liberaalien hallituksella saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan poliittisella kentällä.

Itävallan hallituksen muodostaminen vei kaksi kuukautta. Kuten tavallista, vaalit voittanut puolue muodostaa toiseksi ja/tai kolmanneksi tulleen puolueen kanssa hallituksen. Ensimmäistä kertaa vuoden 2007 alun jälkeen nationalistinen FPÖ on taas hallituksessa. Itävallan kansanpuolueen (Österreichische Volkspartei, ÖVP) 31-vuotias  Sebastian Kurz on murtanut tyypillisen liiton SPÖ:n sosiaalidemokraattien kanssa. Varakanslerina on Itävallan vapauspuolueen (Freiheitliche Partei Österreichs, FPÖ) johtaja Heinz-Christian Strache. FPÖ on lisäksi saanut sisä-, puolustus- ja ulkoministeriöt.

Hallituksen hajoamisen jälkeen keväällä 2017 Kurz on selvästi koventanut puheitaan maahanmuuttoa ja poliittista islamia vastaan. Voidaan tietysti arvella, onko kyseessä hänen sukupolvensa edustajan tyypillinen suhtautuminen vai strateginen, FPÖ:n nousun vaatima liikku. Tosiasia kuitenkin on, että Sebastian Kurz on saattanut ÖVP:n takaisin voitolliselle uralle ja saavuttanut liittokanslerin position. Hän johtaa nyt maahanmuuttovastaista hallitusta, mikä haluaa pienentää ulkomaalaisten sosiaaliavustuksia, suojata rajoja ja suosia – pääasiassa itävaltalaista – bisnestä.

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin seuraukset

Kesä 2015 oli Euroopan käännekohta. Ajankohta oli Keski-Euroopan ja Visegrád-ryhmän – joiden visiot eivät myötäile ”avoimen yhteiskunnan” ideologioita – heräämisen aikaa. Se oli myös Itävallan uuden poliittisen aikakauden alku, minkä suoraa seurausta äskettäiset vaalit ja niiden tulos ovat. Sosiaalidemokraattisen liittokansleri Faymannin (SPÖ) katastrofaalinen tapa käsitellä siirtolaiskriisiä johtivat hänen eroonsa toukokuussa 2016 ja lähes FPÖ:n voittoon presidentinvaaleissa samana vuonna.  Hänen seuraajansa, sosiaalidemokraattien Kern yritti saada siirtolaiskriisiä hallintaan, mutta tuolloisen hallituksen nuori ulkoministeri Sebastian Kurz teki suurimman työn. Hän kovensi äänenpainoja Turkkia kohtaan – maalla on laaja järjestäytynyt yhteisö Itävallassa – ja sai läpi joitakin poliittisen islamin vastaisia toimenpiteitä.  Viktor Orbánin ja V4-ryhmän toimiessa esimerkkinä hän laittoi kaiken painoarvonsa peliin sulkeakseen Balkanin reitin, ja otti kaiken kunnian tästä itselleen [ulkomaalais]lainsäädäntökampanjan aikana.

Samaan aikaan FPÖ on tasaisesti vahvistunut, jopa niin paljon, että se jopa hetken johti kannatuskyselyissä parlamenttivaalikampanjan aikana. Kaksi vuotta suuren siirtolaiskriisin jälkeen lopputuloksena on nyt täysin toisenlainen poliittinen tilanne.

Vaaka alkaa kallistumaan

Liberaalimedian kaikesta moraalisesta painostuksesta huolimatta  FPÖ ja sen teemat ovat nyt hallituksessa. Täytyy muistaa, että tämä sama liberaalimedia tuki avoimien rajojen politiikkaa ja laitonta siirtolaisuutta- jonka mukana saapui myös terroristeja.

Väkivaltaisten tapahtumien yhteydessä rauhan ajan ideologinen propaganda romahtaa. Kurz kuuluu sukupolveen, joka ei ole kokenut kylmää sotaa, puhumattakaan aiemmista sodista. Toisaalta hän tuntee sukupolvensa pelot ja odotukset ja hyötyy konservatiivisen suuren yleisön ymmärtämisestä – yli sukupolvien. Poliittinen korrektius ei hämää häntä, ja kunnianhimonsa avulla hän toteutti konservatiivipuolueensa tarvitsemat muutokset pitääkseen sen vaalikelpoisena.

Vaikka konservatiivien voitto on tekninen, FPÖ:llä on toinen jalka ylimmällä palkintopallilla. Sen teemoista on tullut valtavirtaa, ”äärioikeiston” lasikatto on rikkoutunut, ja FPÖ:n nykyinen johto on osana maan hallitusta.

Euroopan tasolla  mennään vielä pidemmälle. Brysselissä – missä V4 alkaa olemaan väistämätön ja missä avoimista rajoista ja uusliberalismista innostuneen eliittiryhmän poliittinen väkivalta saa sen pienuuden ja voimattomuuden vuoksi groteskin ulkoasun – Itävalta tulee muuttamaan asioita.

Liittymällä  kapinalliseen Visegrád-ryhmään tämän hetken pääasiallisessa poliittisessa puheenaiheessa – massamaahanmuutossa – Itävalta ja sen hallitus voivat olla se punnus, joka kallistaa Euroopan vaa’ankielen Keski-Euroopan konservatiivisuuden puolelle, lännen liberaalien pettymykseksi.

[Toimitus: Itävalta toimii EU-puheenjohtajamaana heinä–joulukuu 2018. Puheenjohtajamaan tehtävänä on muun muassa viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä Euroopan neuvostossa ja huolehtia yhteistyöstä jäsenmaiden välillä, joten Itävallan kansalliskonservatiivinen hallitus ja sen mahdollinen V4-yhteistyö saattavat tätäkin kautta vaikuttaa koko Euroopan poliittiseen kenttään.]

The article has been translated to Kansalainen with permission of Ferenc Almássy, Visegrád Post.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa