Eurooppa Politiikka

Itävallassa syksyllä ennenaikaiset parlamenttivaalit

Itävallassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit 15. lokakuuta. Puolueiden johtajat sopivat päivämäärästä tiistaina hallituskoalition hajottua.

Kansallismieliset konservatiivit hallitukseen?

The Local.at kertoo, että tulevissa parlamenttivaaleissa kansallismielinen Itävallan Vapauspuolue (Freiheitliche Partei Österreichs, FPÖ) saattaa nousta hallitukseen.

Liittokansleri Christian Kernin sosiaalidemokraattien (Sozialdemokratische Partei Österreichs, SPÖ) ja Itävallan Kansanpuolueen (Österreichische Volkspartei, ÖVP) koalition oli tarkoitus hallita vuoteen 2018 saakka. Konservatiivipuolue ÖVP nimitti puheenjohtajakseen Sebastian Kurzin, joka halusi ennenaikaiset vaalit.

Maahanmuuttokriittinen, kansallismielinen FPÖ saa runsaasti kannatusta hallitsemattomasta maahanmuutosta, terrorismista sekä laskevasta elintasosta huolestuneilta kansalaisilta. Aivan kuten muuallakin Euroopassa, Itävallan suurimmat puolueet, jotka ovat hallinneet maata vuodesta 1945 alkaen, ovat menettäneet kannatustaan menetettyään yhteyden äänestäjiin.

FPÖ – jota johtaa karismaattinen Heinz-Christian Strache, 47 – on tällä hetkellä mielipidemittauksissa tasoissa SPÖ:n kanssa noin 30 prosentin kannatuksella. ÖVP tulee takana noin 20 prosentin kannatuksellaan. Puolueen uusi puheenjohtaja, 30-vuotias Kurz, saattaa kuitenkin kyetä palauttamaan puolueelle kannatusta.

FPÖ hallituksessa myös aiemmin – EU:n järkytykseksi

FPÖ on ollut myös aiemmin hallituksessa ÖVP:n kanssa. Vuoden 1999 parlamenttivaalien jälkeen puolueet muodostivat hallituksen. FPÖ sai tuolloin 26,9 prosenttia äänistä, ja sen ääniosuus oli isompi kuin kansanpuolueella. Seuraavan vuoden helmikuussa ne muodostivat yhdessä hallituksen, kun kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattien yhteistyöneuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta.

FPÖ:n pääsy Itävallan hallitukseen oli järkytys EU-eliitille, ja virallisen EU-boikotin lisäksi monet jopa lakkasivat kättelemästä Itävallan ministereitä tai puhumasta heille. Huippukokouksen yhteiskuva jäi vuonna 2000 ottamatta, koska Ranskan presidentti Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta liittokansleri Wolfgang Schüsselin vieressä. FPÖ:n tuolloinen johtaja Haider totesi: Chirac on ”taskukokoinen Napoleon”, joka on juuri ”kohdannut Waterloonsa”.

EU boikotoi tuolloin Itävaltaa muun muassa kulttuuritapahtumissa sekä sotaharjoituksissa. Boikotoivissa maissa into alkoi kuitenkin nopeasti lopahtaa, kun kävi ilmi, että Itävalta pystyi pahan kerran rampauttamaan unionin toimintaa.

Tuolloinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen (SDP) osoitti kunnioituksensa itävaltalaisten itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa kohtaan lausumalla: ”Väärin äänestetty!

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa