Kolumnit

Jean-Claude Juncker – EU:n heikko mies

Jean-Claude Juncker. Kuva Wikimedia Commons.
Euroopan unioni nukkuu talviunta, vaikka vuosi ehti jo vaihtua.

Kauaa Jean-Claude Junckerilla ei ole kuitenkaan aikaa levätä, sillä vuoden 2018 agendassa on paljon tekemistä. Vuosi 2018 tulee näyttämään EU:n suunnan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän tehtävän Jean-Claude halusi itselleen jo 2014.

Haluan poliittisen komission, joka palvelee eurooppalaisten ja Euroopan hyvinvointia, kertoi Jean-Claude keväällä 2014 ennen EU-vaaleja.

Euroopan ongelmia ei voida enää pitkään työntää pankkien harteille.

Hänen suunnittelema komissio on Euroopan ”viimeinen mahdollisuus” voittaa pettyneiden kansalaisten luottamus takaisin EU:lle ja sitä johtavalle komissiolle, Jean-Claude sanoi keväällä 2014.

Kolme vuotta myöhemmin

Kolme vuotta myöhemmin Junckerin into on sammunut. Luxemburgin entinen pääministeri, joka on toiminut myös Euroryhmän johtajana yhdeksän vuoden ajan kunnes pääsi EU:n vaikutusvaltaisimmalle paikalle komission johtoon, antaa nykyään väsyneen, loppuun taistelleen ja kyllästyneen vaikutelman.

63-vuotias Jean-Claude on kalpea ja urat kasvoissa syvenevät kriisi kriisiltä. Hänen työtoverinsa komissiossa ovat lisääntyvässä määrin huolissaan, kestääkö esimiehen kunto ja terveys haasteet loppuun asti. Mitä tapahtuu Euroopalle, ja ovatko tavoitteet sekä haasteet sittenkin liian suuria voitettaviksi?

Kuukausien ajan EU:ssa on vallinnut suuri hiljaisuus kaikissa tärkeissä asioissa. Pakolaisten jako maiden kesken jäi puolitiehen jakoa vastustavien Visegrád-maiden saadessa vahvistusta Itävallasta. Euro-reformit ovat pysähtyneet sekalaisten valtioiden yhteensovittamattomiin ongelmiin, eikä mikään liiku. Brexit-neuvotteluihin Juncker yritti purkaa pettymystään muiden neuvotteluiden tiimoilta.

Juncker on menettänyt terävyytensä ja muuttunut pisteliääksi

Junckerin ensimmäisen suuren voimainkoetuksen – Kreikka-kriisin – aikoihin kesällä 2015 mies oli julkisuudessa aktiivisena osana kriisinhallintaa. Tätä energiaa hänellä ei enää ole, ja hän loistaa poissaolollaan, myös 20. kerroksen toimistollaan Berlaymontilla, ainakin sisäpiirin mukaan. Kun Jean-Claude ilmestyy paikalle pitämään tiedotustilaisuutta, hän puhuu usein epäselvästi ja reagoi kysymyksiin piikikkäästi ja hermostuneesti.

Viime kuun ainut suuri esiintyminen Junckerilla oli joulukuun puolivälissä EU-huipppukokouksessa Brysselissä, eikä se sujunut odotusten mukaan. Visegrád-maiden kanta pakolaistaakan jakoon pysyi kovana ja sai lisätukea Itävallan uudelta hallitukselta. Kreikan ja Italian pakolaispaine ei näyttänyt helpottuvan, vaan päin vastoin. Tämä oli skandaalinomainen isku Jean-Claudelle. Hän ei saanut Itä-Eurooppaa taaskaan antaumaan valtaansa.

Kuva Gergely Botár / Unkarin hallitus.

Jean-Claude oli pakotettu siirtämään tukeaan kohti Libyaa, ja kuka tässä tilanteessa olisi huolissaan EU-rahoituksesta, joka rajoittaisi pakolaisliikettä. Komission johtaja joutui kertomaan hampaita kiristellen olevansa ”tyytyväinen toimiinsa vallitsevissa olosuhteissa” ja ”olevansa vaihteeksi onnellinen mies”.

Euroopan suurmiehestä on tullut väsynyt ja pisteliäs mies. Juuri nyt, kun ilmassa roikkuu suuria päätöksiä EU:n tulevaisuutta silmällä pitäen. Helmikuussa EU-huippukokouksessa tulisi päättää ”poliittisen tavoitteiden” suunnasta. Heinäkuuhun mennessä tulisi euro-reformit olla esitys- ja äänestyskunnossa.

Reformissa on kyse yhteisvastuullisesta velkaunionista. Tätä keskustelua häiritsee erimielisyys EU:n omasta valtiovarainministeristä ja omasta budjetista. Talouskomissaari Günther Oettinger pitää viimeistä tarpeettomana, vaikka rahat ovat tiukilla. Brexit repii EU-budjettiin 13 miljardin aukon Oettingerin toimiston laskelmien mukaan.

Uusia puolustustaisteluja rahasta

Saksan liittotasavallan Baden-Württembergin osavaltion entinen pääministeri haluaa pitää EU-maiden jäsenmaksun korotukset minimissään ja käyttää rahat mielummin talouden kehittämiseen lähiympäristössään. Tarvittaessa on leikattava EU:n käyttökustannuksista ja jäsenmaksujen palautuksista, investointiavusta ja tukiaisista.

Itä-Euroopan maat eivät halua luopua ivestointituestaan ja tukiaisista maataloudelle, vaikka EU:n solidaarisuus unohtuu pakolaisten jaossa. Tämä on Junckerin suurimpia kompastumisia ja samalla kirves, jolla voi uhata Visegrád-maita. Tästä pattitilanteesta Jean-Claude haluaa saada aikaan kompromissin viimeistään kesällä 2018.

Onnistuuko Jean-Claude tavoitteessaan, on epävarmaa. Viime vuosina erimielisyys komission ehdotuksista on estänyt suunnitelmien toteutuksen kokonaan tai osittain. EU-komission puheenjohtajalla on valtaa juuri niin paljon, kuin jäsenvaltioiden päämiehet sitä hänelle luovuttavat, ja Jean-Claude on huomannut saavuttaneensa valtansa rajat.

Berliinin hallituspeli

Komissio ja koko EU odottaa Saksan hallitusneuvotteluiden ratkeamista Berliinissä. Junckerin on myös odotettava Saksaa, jonka uusi hallitus voi aloittaa neuvottelut Ranskan presidentin Emmanuel Marconin kanssa EU:n tulevaisuudesta. Ilman Ranska-Saksa -akselia EU jauhaa paikallaan. Berliinin hallitusneuvotteluilla on suuri merkitys siihen, miten nopeasti EU:n tulevat reformitalkoot alkavat ja mihin ne suuntautuvat.

Jean-Claude innostui hetkeksi Ranskan vaalien tuloksen jälkeen ja Emmanuelin proeurooppa-linjasta keväällä 2017.

Euroopalla on taas tuulta purjeissaan. EU avaa mahdollisuuksien ikkunat, Jean-Claude julisti vielä lokakuussa 2017 puheessaan EU:sta. Tämä EUforia on nyt kadonnut.

Brexit on kivi Junckerin kengässä

Kaiken muun lisäksi on vielä Brexit, jonka neuvotteluiden pitäisi olla valmiina loppuvuodesta 2018. EU-komissio tarvitsee jäsenvaltioidensa päämiesten hyväksynnän lisäksi EU-parlamentin hyväksynnän neuvottelutulokselleen.

UK:n pääministeri Theresa May tapasi EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 26. toukokuuta 2017 Lontoossa. Kuva Number10 / Flickr.

Brittien alahuone on varannut itselleen veto-oikeuden, eikä edes Theresa May:lla ole valtuuksia päättää yksin erosta ja sen ehdoista. Lontoo varautuu EU-eron jälkeiseen ylimenokauteen huolellisesti, ja suunnitelman odotetaan valmistuvan muutaman kuukauden sisällä.

Brexit pysyy kivenä Juckerin kengässä pitkään, koska se tuhosi unelman ”yhtenäisestä ja vahvasta Euroopasta”.

Brexit ei ole loppu, vaikka on monia, jotka näkisvät sen mielellään näin, julisti Juncker torjuntavoittoaan.

USA presidentti Trump on ilmoittautunut yhdeksi ”lopun” ystäväksi. Juncker kontrasi Trumppia sanomalla: ”Jos tämä jatkuu, niin tulen kannattamaan Ohion ja Texasin eroa Yhdysvalloista”.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Jean-Claude päästi vimmansa valloilleen. Heinäkuussa 2017 Maltan EU-puheenjohtajuuden loppumetreillä pieni joukko EU-parlamentin jäseniä kutsui Jean-Claudea ”naurettavaksi”. Jean-Claude, presidentti, ei sulattanut kuvausta ja kieltäytyi keskustelemasta itsestään. Palosieluinen eurooppalainen suuttui Euroopalle.

Helpotusta ja toivoa vain Kreikasta

Jean-Clauden suurin haaste on luoda Brexitin jälkeisestä jäännös-Euroopasta yhtenäinen. EU:n on luotava tärkeillä päätöksillä yhtenäisyys, joka häivyttää epäilijät niin sisällä kuin ulkona. Skeptisyys suureurooppalaisesta agendasta vallitsee, eikä Itävallan uuden pääministerin Sebastian Kurz:in lausunnot lievennä epäilyjä.

Wienin murentumista EU ei kestä. Sen tietää myös Jean-Claude. Italian Lombardian ja Venetsian kansaäänestykset eivät helpottaneet Jean-Clauden tilannetta. Lisäksi Italia valmistuu vaaleihin, joissa mielipidekyselyissä johtavat EU-kriittiset puolueet vanhan ketun Berlusconin johdolla. Tämä näkyy EU-komission helläkätisessä suhtautumisessa Italian kasvaviin talousongelmiin ja velkataakan hallitsemattomaan kasvuun. Junckerilla ei ole varaa suututtaa lisää EU:n maita, varsinkaan suuria.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Unkarin pääministeri Viktor Orban. Kuva EC audiovisual services

Jean-Claude on keskittynyt purkamaan tuskaansa Puolaan ja uhannut maata äänioikeuden menetyksellä EU:ssa. Tämä miekan terä kalahtaa kiveen vuoden 2018 aikana, koska Unkari on jo ilmoittanut äänestävänsä yksimielisyyden vaativaa päätöstä vastaan. Jean-Clauden valta on rajattua, ja se tulisi päämiehen myös itse ymmärtää.

Ainut toivonpilkahdus tulee Kreikasta. Kesällä 2018 päättyy Kreikan miljardeja maksanut raskas avustusohjelma. Ateena ja Bryssel yrittävät epätoivon vimmalla luoda illuusion, että Kreikka tulisi kahdeksan vuoden avun jälkeen toimeen omillaan ilman EVM-apua. Asiantuntijat ovat tässä asiassa erittäin skeptisiä.

Juncker ei hae uutta kautta komissiossa

Ateena on vaatinut Euro-mailta velkasaneerausta vastineeksi toimistaan EU-komission ja Troikan alaisuudessa. Tämä on kuuma peruna, ei pelkästään Saksalle, joka on suurimpia velkojia, vaan myös Suomelle ja Ranskalle. Tämän testin Junckerin komissio joutuu kestämään tänä vuonna.

Juncker on ilmoittanut itse, ettei pyri toiselle kaudelle. Hänen poliittinen uransa loppuu vuonna 2019. Juncker täyttää 65 vuotta ja haluaa lopettaa, vaikka komissio ei saanut aikaan ”Euroopan legendaa”. Tämä ei neokonservatiivista suureurooppalaista miellytä. Hän tulee taistelemaan loppuun asti saavuttaakseen unelmiensa ”legendan”.

Focus.de

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Grilli kesäkuntoon - tulikulma.fi

Keräämme joitain tietoja käyttäjäkokemusten parantamiseksi. Mikäli ette halua auttaa meitä, voitte kieltäytyä seurannasta GDPR-asetuksen mukaisesti. Kieltäytyminen lisää evästeen, joka on voimassa yhden vuoden. Hyväksyn, Kieltäydyn, Lisää tietoa.
559