Kotimaa

Juhannuksena 1941 Suomi taisteli taas olemassaolostaan

It-patteri. SA-kuva.

Jatkosodan alkamisesta on kulunut tasan 80 vuotta.

Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 kommunistisen diktatuurin, Neuvostoliiton ilmahyökkäyksellä Helsinkiin, Turkuun ja Porvooseen sekä yli kymmenelle muulle paikkakunnalle.

Puna-armeijan hyökkäykseen osallistui noin 500 lentokonetta. Pommitukset saivat aikaan suurta tuhoa kaupungeissa.

Hyökkäyksen jälkeen pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa Suomen olevan sodassa Neuvostoliiton kanssa.

Kuvakokoelma kertoo, miten juhannusta 1941 vietettiin olemassaolonsa puolesta taas kerran taistelevassa Suomessa.

Etäisyysmittausta
Etäisyysmittausta ennen ammuntaa. SA-kuva.
It-patteri ampuu
It-patteri ampuu. SA-kuva.
Ryssän lentokoneen jäännökset
Ryssän lentokoneen jäännökset Puistolassa. SA-kuva.
Pommituksen tuhoja
Pommituksen tuhoja Puistolassa. SA-kuva.
Saaliina 10 ryssän pommaria
Joroisten lentokentän III lentue Fiat G.50 -hävittäjän edessä. Lentue sai ensimmäisenä ilmataistelupäivänä tililleen 10 ryssän pommaria. Lentueen johtaja luutnantti A. Nieminen (kuvassa toinen oikealta) ampui 3 konetta. SA-kuva.
Luutnantti Sarvanto
Talvisodassa Fokkerillaan 6 ryssän pommaria neljässä minuutissa alas ampunut luutnantti Jorma Sarvanto juuri saapuneena lennoltaan juhannuksena 1941. Torjuntalentonsa aikana hän pudotti yhden koneen. SA-kuva.
Brewster-pilotteja
Ryhmäkuva 2/Lentolaivue 24 Selänpäässä Brewster-hävittäjän edessä. Vasemmalta Heimo Lampi, Yrjö Turkka, Viktor Pyötsiä, Eero Kinnunen ja Leo Ahola (lentueen päällikkö). Lentomestari Turkka pudotti kolme konetta, ylikersantti Kinnunen viisi konetta ja 20-vuotias alikersantti Lampi, joka oli ensimmäisessä ilmataistelussaan, pudotti kaksi konetta. Kaikki pudotukset tapahtuivat kuvauspäivänä 25.6.41. SA-kuva. 
Tuhottu Turku
Tuhottua Turkua. SA-kuva.
Konekivääri asemissa
Konekivääriammuntaa Hangossa. SA-kuva.
Siirtolaisia
Siirtolaiset matkalla Sisä-Suomeen sodan puhjettua. SA-kuva.
Ylipäällikkö Mannerheim
Suomen armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim Lappeenrannassa. SA-kuva.
Jatkosota vaati raskaan uhrin

Jatkosodan hyökkäysvaihe alkoi 10. heinäkuuta, ja Suomi valtasi takaisin talvisodassa menettämänsä alueet Kannaksella, Laatokan Karjalassa sekä Sallan-Kuusamon alueella. Myös Hankoniemi ja Suomenlahden saaret vallattiin.

Syyskuussa 1944 yli kolme vuotta kestänyt jatkosota päättyi. Aselepo astui voimaan 4. syyskuuta, mutta venäläiset jatkoivat monin paikoin tulitusta seuraavaan aamuun. Välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19. syyskuuta 1944 ja lopullinen rauhansopimus Pariisissa vuonna 1947.

Jatkosota vaati noin 65 000 suomalaisen hengen.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa