Kulttuuri

Juhannus – valon ja hedelmällisyyden juhla

Juhannuskokko. Kuva Janne Karaste / Flickr / CC BY-SA 3.0

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Esikristillisenä aikana juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.

Anders Zorn: Midsommardans. Kuva Flickr / public domain.

Juhannukseen liittyi erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat, joilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle, ja silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Muun muassa aaveiden ajateltiin vaeltavan.

Ulko-oven molemmille puolille on pystytetty juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja, ja sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.

Juhannusta vietetään suomalaisin perintein myös Saskatchewanin provinssissa Kanadassa sijaitsevalla, kanadansuomalaisten asuttamalla Uusi Suomi -alueella.

Valon ja hedelmällisyyden juhlaa juhlitaan eri muodoissa kulttuurista riippuen lähes kaikkialla Euroopassa mutta myös muualla maailmassa ,vaikka perinne liittyykin kiinteämmin pohjoiseurooppalaisiin kulttuureihin.

 

 

Shares
Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset