Kulttuuri

Juhannus – vanha eurooppalainen valon ja hedelmällisyyden juhla

Kuva Pixabay.

Valon ja hedelmällisyyden juhlaa juhlitaan eri muodoissa kulttuurista riippuen lähes kaikkialla Euroopassa mutta myös muualla maailmassa, vaikka perinne liittyykin kiinteämmin pohjoiseurooppalaisiin kulttuureihin.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana.

Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus.

Esikristillisenä aikana juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.

Anders Zorn: Midsommardans. Kuva Flickr / public domain.

Juhannukseen liittyi erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat, joilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle, ja silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Muun muassa aaveiden ajateltiin vaeltavan.

Ulko-oven molemmille puolille oli pystytetty juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja, ja sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.

Valon ja hedelmällisyyden juhlaa juhlitaan eri muodoissa kulttuurista riippuen lähes kaikkialla Euroopassa mutta myös muualla maailmassa, vaikka perinne liittyykin kiinteämmin pohjoiseurooppalaisiin kulttuureihin.

  • 122
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset