Kotimaa Politiikka

Jussi Halla-aho: Kaikki mahdolliset toimenpiteet on tehtävä, jotta ei-toivottavat muuttajat eivät edes pyrkisi Suomeen

Jussi Halla-aho. Kuva Matti Matikainen

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-aho toteaa, että läheskään kaikkea ei ole tehty maahanmuuttopolitiikan korjaamisen suhteen. – Keinoja on, mutta tarvitaan myös poliittista halua, Halla-aho muistuttaa.

– Haittamaahanmuutto, ja kehitysmaamuslimien hurja yliedustus väkivalta- ja seksuaalirikostilastoissa, ei ole vuoden 2015 vyöryyn liittyvä ilmiö. Ongelma on kasautunut 90-luvun alusta lähtien, jolloin ensimmäiset somalit saapuivat Neuvostoliitosta Helsinkiin, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Facebook-sivullaan.

Halla-aho huomauttaa, että rikoksia on yhdistetty paperittomuuteen. Tästä ei kuitenkaan ole mitään merkkejä havaittavissa.

– Päinvastoin, osa Oulun lapsiraiskaajista on peräti Suomen kansalaisia. He ovat siis olleet maassa vuosikausia. Sama pätee esimerkiksi porilaiseen afgaaniin, joka raiskasi ja poltti elävältä tyttöystävänsä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja kertoo varoittaneensa jo kauan sitten kehityspolusta, jonka seurauksia suomalaiset saavat nyt todistaa.

– Kuten olen aiemminkin korostanut, tämänkaltainen rikollisuus on automaattinen sivuseuraus laajamittaisesta kehitysmaamuslimien maahanmuutosta. Mikään Euroopan maa ei ole siltä välttynyt. Siksi ainoa vaikuttava rakenteellinen keino puuttua asiaan on vähentää tällaista maahanmuuttoa.

Halla-ahon mukaan läheskään kaikkea ei ole tehty maahanmuuttopolitiikan korjaamisen suhteen ja listaa esimerkkejä, mitä Suomi voisi tehdä ja ennenkaikkea mitä sen pitäisi tehdä.

  • Turvapaikkashoppailijoiden käännyttäminen rajalta, kun he tulevat turvallisesta maasta kuten Ruotsista. Tämä on melko radikaali keino ja edellyttää rajavalvonnan palauttamista, mutta se on silti täysin mahdollinen.
  • Suomi myöntää sekä turvapaikan että toissijaisen suojeluaseman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nämä määräajat voitaisiin EU-lain puitteissa lyhentää kolmeen vuoteen ja yhteen vuoteen. Tämä vähentäisi Suomen suhteellista houkuttelevuutta.
  • Jo nykyinen laki mahdollistaa suojeluntarpeen uudelleentarkastelun, kun määräaikaista oleskelulupaa ollaan jatkamassa. Suojeluasema voidaan lakkauttaa, jos suojeluntarvetta ei enää ole. Tätä mahdollisuutta ei koskaan käytetä.
  • Vaikka Suomen passi on matkustusasiakirjana yksi maailman arvokkaimmista dokumenteista, kansalaisuuksia jaetaan hyvin löysin kriteerein. Neljän vuoden odotusaika riittää humanitaariselle maahanmuuttajalle. Odotusaika pitäisi pidentää kymmeneen vuoteen ja toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä tiukentaa. Tämäkin vähentäisi Suomen houkuttelevuutta.
  • Tulkkipalvelujen tarjoaminen vuosia maassa oleskelleille pitäisi lopettaa. Se ylläpitää kielitaidottomuutta ja kotoutumattomuutta.
  • Suomen pitäisi soveltaa systemaattisesti ”sisäisen paon mahdollisuutta”. Toisin sanoen esim. irakilaiselta pitäisi ensisijaisesti edellyttää suojelun hakemista oman maan rauhallisilta alueilta.
  •  Kansalaisuus pitäisi olla peruutettavissa vakavien rikosten kuten pahoinpitelyjen tai raiskausten vuoksi.
  • Turvapaikkaprosessi pitää keskittää raja-alueilla oleviin keskuksiin (joita esitin jo syksyllä 2015), joista ei pääse mihinkään muuhun suuntaan kuin pois maasta.
  • Laittomasti maassa oleville ei pidä tarjota palveluja. Valtiovallan pitää kieltää kuntia tarjoamasta niitä. Ne houkuttelevat Suomeen ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä oleskeluluvan saamiseen.
  • Laajamittaista paluumuuttoa etenkin Somaliaan ja Irakiin pitää edistää sekä edellä mainituilla keinoilla että kyseisten maiden kanssa tehtävällä kunnianhimoisella yhteistyöllä.

Halla-aho toteaa, että kaikki mahdolliset toimenpiteet on tehtävä, jotta ei-toivottavat muuttajat eivät edes pyrkisi Suomeen ja että tänne päässeistä päästäisiin eroon.

– Keinoja on, mutta tarvitaan myös poliittista halua.

Rangaistusten koventamisella ei hänen mukaansa ole odotettua pelotevaikutusta, sillä ”maahanmuuttajamiesten uutisoidaan retostelevan keskenään raiskauksilla” eikä heidän ”liioin tarvitse murehtia rikosrekisterimerkintöjä, koska he eivät kuitenkaan koskaan työllisty”.

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa

Liity kannattajajäseneksi