Kotimaa Politiikka

Jussi Halla-aho Oulussa: “Pitää uskaltaa tehdä kovaa politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan”

Jussi Halla-aho. Kuva Petri Saarela.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho varoitti puheessaan Oulussa, että Suomeen muuttaa pääasiassa ihmisiä, jotka eivät pitkälläkään aikajänteellä työllisty ja muutu hyvinvointijärjestelmän rahoittajiksi. Hänen mukaansa perussuomalaisilla on tarvittavat työkalut nyt vallitsevan suunnan muuttamiseen, mutta pitää uskaltaa tehdä kovaa politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan, sillä pehmeys väärissä asioissa johtaa erittäin kovaan yhteiskuntaan.

Oulun perussuomalaiset järjestivät lauantaina 24.11.2018 toritilaisuuden Oulun Rotuaarilla. Paikalla oli Pohjois-Pohjanmaan kansanedustajaehdokkaita kuten kansanedustaja Olli Immonen, Oulun kaupunginvaltuutettu Jenna Simula, Oulun kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio, Oulun kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkynen sekä kansanedustaja Ville Vähämäki. Paikalla oli myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Uusi jakolinja on globalismin ja kansallismielisyyden välillä

Jussi Halla-aho muistutti puheessaan, että perinteiset jakolinjat oikeiston ja vasemmiston välillä ovat menettäneet merkitystään ja niiden tilalle on tullut uusia jakolinjoja. Näistä tärkein on jakolinja globalismin ja kansallismielisyyden välillä.

– Vielä muutama vuosikymmen sitten poliitikot ja kansalaiset pitivät itsestäänselvyytenä, että Suomi-niminen valtio on suomalaisten rakentama, rahoittama, ja suomalaisille kuuluva maa, ja että Suomen julkisen vallan tärkein tehtävä on puolustaa suomalaisten etua.  Tänä päivänä tällaista ajattelua kutsutaan populismiksi. Jotkut kutsuvat sitä jopa äärioikeistolaisuudeksi. Useimpia puolueita ja mediaa kun kuuntelee, Suomi kuuluu kaikille, eikä rajoja saa tai voi valvoa, ja maailman parantaminen menee kaiken muun edelle.

Jussi Halla-aho. Kuva Petri Saarela.

Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuutosta, mutta Halla-ahon mukaan siihen on vahvat perusteet.

– Tämä ei johdu siitä, että olisimme ilkeitä tai julmia tai tyhmiä tai siksi, että luulisimme, että maahanmuutto on ainoa yhteiskunnallinen ongelma. Emme kuitenkaan halua, että Suomi toistaa muiden Länsi-Euroopan maiden tekemiä virheitä ja päätyy siihen tilanteeseen, missä esimerkiksi Ruotsi tällä hetkellä on. Huonon maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ovat pysyviä. Niiden ehkäiseminen on paljon halvempaa ja helpompaa.

Perussuomalaiset erottaa muista puolueista julkisen rahan käyttö

Halla-ahon mukaan julkinen talous tulee jatkossakin olemaan päättäjien tärkein vastuualue. Vaikka on nousukausi, valtio ottaa silti velkaa melkein 2 miljardia euroa vuodessa, mutta velkaraha ei ole ilmaista.

– Velanhoitokulut ovat oikeaa rahaa, ja ne ovat pois yhteiskunnan perustoiminnoista. Julkisia menoja on siis pakko leikata. Ainoa tapa saada talous tasapainoon on lisätä tuottavaa työtä ja työllisyyttä. Valtio voi verotuksella ja lainsäädännöllä vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja menestymismahdollisuuksiin.Vain yritysten menestyminen luo uutta tuottavaa työtä. Kun ihmisillä on työtä, he eivät tarvitse sosiaaliturvaa, ja julkiset menot pienenevät.

Jussi Halla-aho. Kuva Petri Saarela.

Perussuomalaiset erottaakin muista puolueista julkisen rahan käyttö. Halla-ahon mukaan kyse on valinnoista.

– Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin maahanmuuttolainsäädäntö. Suomeen muuttaa pääasiassa ihmisiä, jotka eivät pitkälläkään aikajänteellä työllisty ja muutu hyvinvointijärjestelmän rahoittajiksi.

Pääkaupunkiseudun kunnissa yli kolmannes, ja pian puolet kaikista toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia, ja tämä määrä kasvaa koko ajan. Samoin on käymässä muuallakin maassa.

– Tilanne on sama useimmissa Suomen suurissa kaupungeissa, myös Oulussa. Tämä pahentaa asuntopulaa ja pitää vuokratason korkeana. Samalla kun lähiöt täytetään työttömillä tai alityöllistetyillä maahanmuuttajilla, työssä käyvillä pienituloisilla ihmisillä ei ole varaa asua kaupungeissa. Korkeiden liikkumiskustannusten vuoksi heillä ei ole myöskään varaa käydä töissä etäämmältä. Ja sitten ihmetellään, miksi suomalaisia ei saada töihin matalapalkka-aloille.

Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ainoa ongelma

Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ainoa Suomen ongelma, sillä lähes kaikki  puolueet kannattavat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamista, Halla-aho muistutti yleisöä.

– Esimerkiksi pääministeri Sipilä puhuu jatkuvasti siitä, että Suomi tarvitsee osaajia, mutta todellisuudessa kyse on kehitysmaista tulevan kouluttamattoman tai vähän koulutetun halpatyövoiman maahantuonnista ja sen vapauttamisesta. Tavoitteena on vain ja ainoastaan polkea palkkoja suorittavan työn sektorilla. Samalla tällainen työvoima kuormittaa julkista taloutta, koska heille maksettava palkka ei riitä elämiseen, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Tämä on valitettavasti kokoomuslainen ja keskustalainen käsitys markkinataloudesta tänä päivänä. Hyödyt lankeavat yksityiselle sektorille, mutta laskut maksaa veronmaksaja.

Jussi Halla-aho. Kuva Petri Saarela.

Puoluejohtaja totesi, että maahanmuuttopolitiikassa perinteinen vasemmisto ja oikeisto ovat löytäneet yhteisen sävelen, vaikkakin eri syistä.

– Vasemmistolle haittamaahanmuutto on mieluista ideologisista syistä. Oikeistolle se taas palvelee taloudellista ideologiaa. Haittamaahanmuuttoon käytettävä julkinen raha ei suinkaan katoa maailmasta, vaan se päätyy esimerkiksi kiinteistökeinottelijoiden, vastaanottokeskusyrittäjien, ihmisoikeusjuristien tai kotouttamispalveluja tuottavien yritysten taskuihin.

Esimerkiksi työikäinen Somaliasta tai Irakista tullut henkilö aiheuttaa keskimäärin noin 13 000 euron nettokustannuksen suomalaiselle veronmaksajalle vuosittain. Tarvitaan kolmen siivoojan tai kahden hitsarin koko vuotuinen veropotti yhden tulijan aiheuttamien kustannusten kattamiseen, Halla-aho kertoi.

Halla-ahon mukaan yhteiskunnan tulee toimia reilulla tavalla, muutoin ihmisten veronmaksumoraali rapistuu.

– Ei ole oikein, että Suomi käyttää haittamaahanmuuton kustannuksiin enemmän rahaa kuin esimerkiksi tieverkkonsa ylläpitoon. Kun puhutaan homekoulujen korjaamisesta tai lastensairaaloista tai inhimillisestä vanhustenhoidosta tai poliisipalveluiden riittävyydestä, niin päättäjät tappelevat pikkurahoista. Mutta kun kyse on turvapaikkaturistien asuttamisesta tai viihdyttämisestä, niin piikki on auki. Ei tämä näin voi mennä, puoluejohtaja painotti.

Tarvitaan vastakkainasettelua

Tarvitaan vastakkainasettelua, koska asiat ovat vastakkain, Halla-aho sanoi.

Jussi Halla-aho. Kuva Petri Saarela.

– Täytyy ymmärtää realiteetit. Lähi-idässä ja Afrikassa väestö kasvaa räjähdysmäisesti, ja tämä ylläpitää siirtolaispainetta Eurooppaan. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa tällaiseen muuttoliikkeeseen, ja siihen on varauduttava. Moni muu eurooppalainen maa on jo muuttanut omaa lähestymistään, eikä Suomellakaan ole varaa jäädä Euroopan hölmöläksi.

Puoluejohtaja muistutti, että perussuomalaisilla on realistiset, toteuttamiskelpoiset työkalut suunnan muutokseen. Työkaluihin on uskallettava tarttua ja käyttää niitä.

– On uskallettava tehdä kovaa politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan. Jos Suomi ryhtyy koko maailman sosiaalitoimistoksi, sillä ei lopulta ole varaa huolehtia yhtään kenestäkään. Pehmeys väärissä asioissa johtaa erittäin kovaan yhteiskuntaan, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi.

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset