Kotimaa Politiikka

Jussi Halla-aho: Puolue tarvitsee ympäristönsuojeluohjelman

Jussi Halla-aho Limingassa 2.12.2017. Kuva Petri Saarela
Perussuomalaisten puheenjohtaja, EU-parlamenttiedustaja Jussi Halla-aho vieraili 2.12.2017 Oulussa sekä Limingassa. Kansalaisen toimitus sai varastettua hetken puheenjohtajan aikaa haastattelua varten.

Petri Saarela: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, millaisia suunnitelmia Teillä on puolueorganisaation kehittämisen suhteen Soinin kauden jälkeen?

Jussi Halla-aho: Puolueorganisaation osalta ei ole erityisiä uudistamissuunnitelmia. Lähinnä on keskitytty siihen, että puoluetoimiston tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä piirien sekä paikallisyhdistysten kanssa, jotta kentällä yhdistystoimintaan aina valitettavasti kuuluvista pienistä erimielisyyksistä päästäisiin mahdollisimman helposti eteenpäin.

Puolueen täytyy pitää paikallistoimijoistaan parempaa huolta kuin aikaisemmin. Organisaatioon ei kuitenkaan liity rakenteellisia ongelmia, jotka kipeästi kaipaisivat ratkaisua.

Petri Saarela: Perinteisellä valtamedialla on tietynlainen ilmaherruus, eikä konservatiivijulkaisuja ole kovin monta. Onko ilmaherruuden saavuttamiselle tarvetta ja kuinka se saavutetaan?

Jussi Halla-aho: Meillä on laadukas puoluemedia, Suomen Uutiset, mistä ansio kuuluu merkittävässä määrin nykyiselle päätoimittajalle. Koska meidänkin resurssimme ovat rajalliset, tulee käyttää sellaisia mahdollisuuksia paremmin, jotka eivät vaadi kovin paljon rahallista panostusta, kuten sosiaalinen media. On selvää, että somen merkitys tiedon välityksessä ja ihmisten elämässä tulee kasvamaan kaiken aikaa.

En suhtaudu tähän asiaan kovinkaan pessimistisesti. En usko, että voimme perinteisen median alueella saavuttaa ilmaherruutta, mutta en pidä sitä tarpeellisenakaan, koska perussuomalaisuuden ominaisuuksiin kuuluu se, että olemme tietyllä lailla yhteiskunnallisessa keskustelussa vastarannan kiiskiä. Yhä useampi osaa lukea myös perinteistä mediaa kriittisin silmin.

Petri Saarela: Millaisena näette luonnon- ja eläinsuojelukysymykset?

Jussi Halla-aho: Eduskuntaryhmässä on puhuttu, että meillä pitäisi olla koherentti ohjelma myös ympäristön- ja eläinsuojeluun  liittyen. Tällaiset kysymykset kiinnostavat nuoria ihmisiä, jotka useassa asiassa ovat samaa mieltä perussuomalaisten kanssa, mutta joille puolueen ympäristövastainen imago on vaikeasti nieltävissä. Kyllä selkeänä tavoitteena on se, että omilla toimilla ja puheenvuoroilla ei pyrittäisi ainakaan ylläpitämään tällaista imagoa.

Välillä tuntuu, että entinen puoluejohto koki kunnia-asiakseen suhtautua vähättelevästi ja halveksivasti tällaisiin kysymyksiin, mutta tätä ongelmaa ei nähdäkseni puolueessa tällä hetkellä ole. Kyse on enemmänkin siitä, että jonkun pitäisi alkaa tekemään konkreettista työtä tämän suhteen, luonnostelemaan meille ympäristönsuojeluohjelmaa.

Petri Saarela: Mihin suuntaan EU:n turvapaikkajärjestelmä ja Dublin-asetus kehittyvät?

Jussi Halla-aho: Dublin-asetuksen kehittäminen on tällä hetkellä niin sanotussa trilogi-vaiheessa, eli EU-parlamentin, EU-komission ja Euroopan neuvoston keskusteltavana.

EU-parlamentti on hyväksynyt erittäin liberaalin kannan, johon sisältyy muun muassa pakollinen, automaattisesti laukeava turvapaikanhakijoiden jakomekanismi. Toisaalta on luovuttu sakkomaksuista niiden jäsenmaiden osalta, jotka eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Uskon ja toivon, että ehdotus ei tule menemään tällaisenaan Euroopan neuvostossa läpi, tämä herättää jo nyt laajaa vastarintaa, varsinkin itäisen Keski-Euroopan maissa.

Minusta Suomen pitäisi pyrkiä EU-politiikassaan – niin kauan kuin olemme EU:n jäsen – asemoimaan itseämme uudelleen ja poistumaan Ruotsin ja Saksan peesistä, koska niiden intressit eivät välttämättä vastaa suomalaisten intressejä. Sen sijaan pitäisi pyrkiä vahvistamaan EU:n kriittistä siipeä, joka sinänsä ei vastusta yhteistä turvapaikkalainsäädäntöä, mutta on syvästi eri mieltä sen lähtökohdista.

Toisin sanoen kehitystyöllä pitäisi pyrkiä torjumaan turvapaikkajärjestelmää hyväksi käyttävää elintasosiirtolaisuutta, eikä ainoastaan keskittyä manageroimaan ongelmaa siinä vaiheessa, kun se on jo Euroopassa, tai jakamaan taakkaa tasaisemmin jäsenmaiden kesken, koska sille ei tule koskaan loppua. Tulijapaine ei tule hellittämään.

Petri Saarela: Millainen on Euroopan unionin integraation tulevaisuus?

Jussi Halla-aho: Kysyttäessä valtavirtapuolueetkaan eivät kannata liittovaltiota, ja useimmat sanovat, että nykyinen integraation määrä on sopiva, mutta EU:n logiikka ja nykytila on sellainen, että EU ei tule pysymään siinä, missä se on tällä hetkellä.

Meillä on huomattavan paljon integraation synnyttämiä ongelmia, muun muassa siirtolaiskriisi ja valuuttakriisi, joita voidaan ratkaista ainoastaan purkamalla ongelman lähteitä – integraatiota vähentämällä – tai lisäämällä integraatiota, jolloin saadaan lisää välineitä kontrolloida integraation aiheuttamia haittoja. Tämä jälkimmäinen reitti – integraation lisääminen – on tällä hetkellä EU:ssa valtavirtaa. EU:n oman logiikan mukaan kyseessä on aivan järkevä lähestymistapa, mutta se ei ota huomioon alueellisia intressejä.

Suomalaisten – kuten kaikkien muidenkin – pitäisi miettiä sitä, onko tämä kovaa vauhtia eteenpäin menevä EU:n integraatiojuna menossa haluamaamme suuntaan – minun mielestäni se ei ole.

Haastattelu Petri Saarela

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Grilli kesäkuntoon - tulikulma.fi

Keräämme joitain tietoja käyttäjäkokemusten parantamiseksi. Mikäli ette halua auttaa meitä, voitte kieltäytyä seurannasta GDPR-asetuksen mukaisesti. Kieltäytyminen lisää evästeen, joka on voimassa yhden vuoden. Hyväksyn, Kieltäydyn, Lisää tietoa.
605