Kotimaa Politiikka

Jussi Halla-aho: Suomella on Baltian mailta paljon opittavaa

Jussi Halla-aho Kokkolassa 19. heinäkuuta 2017. Kuva Petri Saarela.
Kansalainen tavoitti perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskiviikkona 19. heinäkuuta Kokkolan iltatorilta keskustelemassa perussuomalaisten ja perussuomalaisista kiinnostuneiden kanssa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei pidä nykyistä Euroopan unionia toimivana instituutiona, haluaisi Suomen ottavan mallia Baltian maissa eritoten siirtolaispolitiikassa, näkee perussuomalaisten kuulumisen Euroopan unionin ACRE-ryhmään imagohaittana ja haluaa kehittää puolueen toimintatapoja vastaamaan paremmin sen nykyistä kokoa sekä muuttaa puolueen päätöksentekoa kollektiivisemmaksi.

EU nykymuodossaan ei toimi – mallia Baltian maista

EU nykymuodossaan ei Halla-ahon mielestä toimi. ”On yhteisvaluutta ja EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus, ja kaikki tietävät ongelmat, joihin nämä ovat johtaneet. Jotta ongelmia voidaan ratkaista, tarvitaan lisää integraatiota, lisää liittovaltiota, lisää yhteistä päätöksentekoa.”  Tämä puolestaan johtaa siihen, että Suomen ja muidenkin valtioiden mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kapenevat.

Halla-ahon mukaan toinen vaihtoehto onkin se, että puretaan jo olemassa olevaa integraation tasoa. Halla-aho pitää ikävänä, että vanhat konsensuspuolueet sumuttavat kansalaisia kuvittelemaan, että EU voisi pysyä sellaisena kuin se on nyt. Tämä ei pidä hänen mukaansa ollenkaan paikkaansa: ”joko menemme kohti syvempää integraatiota, tai puramme integraatiota”. Hän ei kuitenkaan usko, että EU:ssa riittää poliittista tahtoa tai kriisitietoisuutta, jotta olemassaolevia integraatiorakenteita lähdettäisiin purkamaan. Siksi ”johtopäätös on se, että Suomen ei pidä tällaisessa seurassa jatkaa,” hän painottaa.

EU koostuu taloudellisesti hyvin erilaisista jäsenmaista, ja hän uskoo, että Suomi ei tule koskaan pääsemään EU:n nettomaksajan roolistaan eroon. ”EU on ennenkaikkea rahansiirtoautomaatti lännestä itään ja pohjoisesta etelään. Minun mielestäni Suomi ei saa Euroopan unionilta jotain haluamaansa niin paljon, että sen pitäisi maksaa pysyvästi jäsenyydestään niinkin paljon kuin Suomi maksaa,” puheenjohtaja toteaa.

Vapaan liikkuvuuden EU:n alueella takaavan Schengen-järjestelmän hän näkee erityisen ongelmallisena, sillä ”se palvelee lähinnä laitonta siirtolaisuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia”. ”Ei rajojen ylittäminen passia näyttämällä ole kenellekään ongelma: Euroopassa matkustettiin ennen Schengen-järjestelmän käyttöönottoakin,” Halla-aho toteaa.

Saksa ja Ranska ovat indikoineet, että syksyllä alkaisi taloudellisen integraation syventäminen. Brysselissä on keskusteltu muun muassa yhteisestä valtiovarainministeriöstä, yhteisestä budjetista sekä EU:n lisääntyvästä veronkanto-oikeudesta. Halla-aho ei pidä suuntausta hyvänä. ”Jos halutaan pitäytyä yhteisvaluutassa, toimenpiteet ovat sinällään loogisia, mutta kysymys kuuluukin, onko yhteisvaluutta niin tärkeä ja merkittävä päämäärä, että sen vuoksi ollaan valmiita luopumaan kansallisesta budjettivallasta ja mahdollisuudesta päättää omasta verotuksesta,” puheenjohtaja sanoo.

Mitä tulee kansallisten etujen suojelemiseen ja siirtolaispolitiikkaan, Baltian maita Halla-aho pitää oivallisena esimerkkinä. ”Baltian maat ovat demokraattisia oikeusvaltioita, ja niissä on tehty toimenpiteitä, joista johtuen Eurooppaan saapuvat siirtolaiset eivät pyri näihin maihin. Baltian maiden sosiaaliturvajärjestelmien luonteesta johtuen siirtolaisten – jotka varsin hyvin tietävät, että eivät tule siellä työllistymään – ei kannata näihin maihin mennä. Tässä olisi mielestäni Suomellakin Baltian mailta paljon opittavaa,” hän toteaa viitaten maahantulon houkuttimien purkamiseen.

Baltian maat eivät myöskään taivu Euroopan unionin määräysvaltaan yhtä herkästi kuin Suomi: ”Baltian maat osaavat myös arvostaa itsemääräämisoikeutta, toisin kuin Suomi, sillä siellä on tuoreessa muistissa, mitä itsemääräämisoikeuden puuttuminen merkitsee,” puheenjohtaja sanoo.

Euroopan unionin ACRE-ryhmään kuuluminen perussuomalaisille imagohaitta

Perussuomalaiset kuuluu yleiseurooppalaiseen konservatiivipuolueeseen (ACRE), ja niin perussuomalaisille kuin muillekin vastaaville puolueille Euroopan unionissa on ongelma, että Turkin islamistinen AK-puolue on siinä varsin vaikutusvaltaisena jäsenenä.  Halla-ahon mielestä perussuomalaisten tulisikin erota ACRE:sta, kuten perussuomalaiset nuoret jo tekivät.

”Perussuomalaisten puoluehallitus, johon tämäkin asia muiden kansainvälisten suhteidemme mukana tulee esille,  päättää näistä asioista. Nyt jo väistynyt puoluejohto liitti perussuomalaiset ACRE:een siitä kenenkään kanssa neuvottelematta, itse asiassa mekin luimme siitä lehdestä,” hän toteaa hymyillen.

ACRE:een kuuluminen ei tuo hänen mielestään perussuomalaisille mitään lisäarvoa, vaan se on puolueelle enemmänkin imagohaitta.

Maakunnille päätösvaltaa valtiolta ja kunnilta

Keskusta ajaa valtapoliittisista syistä maakuntauudistusta, mutta – kokoomukselle tärkeä – SOTE-uudistus on uudelleenvalmisteltavana: siksi maakuntauudistusta ei välttämättä tällä vaalikaudella saada hyväksyttyä.

Halla-aho kannattaa kuitenkin maakuntien itsehallinnon vahvistamista siten, että itsehallinnollisille maakunnille siirretään osittain kunnille ja valtiolle kuuluvaa päätösvaltaa, esimerkiksi verotusoikeutta. Suomen sisäinen federalismi olisi hänen mukaansa erittäin hyvä kehityssuunta: ”Suomessa on perinteisesti keskitetty päätösvaltaa keskusvallalle Helsinkiin, mutta se ei toimi maassa, joka on alueellisesti ja väestöllisesti niinkin heterogeeninen kuin Suomi tällä hetkellä on.

Vahva paikallishallinto, jolla olisi omaa lainsäädäntövaltaa, pystyisi mielestäni paremmin ottamaan huomioon paikalliset erityispiirteet,” hän toteaa.

Perussuomalaiset uudistuvat

Puoluekokouksessa esitetty ja hylätty puolueen sääntömuutos on jäänyt hieman muiden asioiden alle, eikä sillä puheenjohtajan mielestä ole  kovin suuri kiire. Sääntöehdotuksen uudelleentarkastelua kuitenkin tarvitaan: puoluekokouksessa käsitellyssä ehdotuksessa oli kyseenalaisia kohtia, esimerkiksi puolueen istuvan hallituksen arvostelemisesta olisi tehty puolueesta erottamisen peruste.

”En tiedä ketä varten tämä oli laadittu, mutta mielestäni tällaisia pykäliä ei tarvita,” puheenjohtaja naurahtaa. Hänen mielestään terveessä puolueessa johdon pitää kuunnella kentän kritiikkiä.

Halla-aho sanoo puolueen toimintakulttuurin  muistuttaneen pienen puolueen kulttuuria: ”Toimintakulttuurimme on ollut tavattoman henkilökeskeinen, puheenjohtajalla on ollut ylimitoitettu asema ja päätöksentekovalta”.

Hän haluaakin kehittää perussuomalaisten toimintakulttuuria kollektiivisemmaksi ja vastaamaan paremmin puolueen nykyistä kokoa.

Puheenjohtajan vierailu herätti runsaasti kiinnostusta

Perussuomalaisten puheenjohtajan vierailu Kokkolan iltatorilla perussuomalaisten teltoilla herätti runsaasti kiinnostusta, ja puheenjohtajalla riitti hänen ajatuksistaan ja suunnitelmistaan kiinnostuneita juttukumppaneita.

Aiemmin tihkusateinen sää selkeni heti, kun puheenjohtaja saapui paikalle, ja toimittajalla kävikin mielessä, olisiko tässä jokin enne 2019 eduskuntavaaleja ajatellen. Sepä jää nähtäväksi. Toritapahtuman ”hyvän pöhinän” perusteellakin ennuste vaikuttaa kuitenkin varsin hyvälle.

Alla on kuvakavalkadi perussuomalaisten toritapahtumasta Kokkolassa 19. heinäkuuta 2017.

Haastattelu ja kuvat Petri Saarela

 

 

Jakoa

Uusimmat uutiset