Kotimaa Politiikka

Jutta Urpilaisesta kansainvälisten kumppanuuksien komissaari – painopistealueena Afrikka

Jutta Urpilainen (sdp.). Kuva Johannes Jansson / Wikimedia Commons / CC BY 2.5 DK

Tuoreen komissaarin missiona on saada Afrikka vakaaksi ja vauraaksi.

SDP:n Jutta Urpilainen on nimitetty EU-komissioon kansainvälisten kumppanuuksien komissaariksi, kertoo Kaleva.

Urpilaisen tehtäväkenttä tulee kattamaan koko maailman, mutta polttopisteenä on EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin antaman ohjeistuksen mukaan Afrikka.

Tuoreen komissaarin missiona on saada Afrikka vakaaksi ja vauraaksi. Urpilainen sanoo olevansa innostunut tehtävästä.

Urpilainen voi käyttää tavoitteen saavuttamiseen kaikkiaan 80 miljardin euron edestä EU-varoja. Ensi budjettikaudella Urpilaisen käytössä saattaa olla jopa 100 miljardia euroa.

Urpilaisen salkku pitää sisällään talous- ja ulkopolitiikkaa. Urpilaisella onkin talousasioista kokemusta vuosikymmenen takaa, jolloin hän toimi Suomen valtiovarainministerinä.

Urpilaisen neuvottelemista Kreikka-vakuuksista isot kustannukset Suomelle

Suomi neuvotteli vuonna 2011 Jutta Urpilaisen  johdolla itselleen Kreikka-vakuudet. Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on  noin 5 miljardia euroa.

Lainan antamista perusteltiin sillä, että Suomi ”tienaa” myöntämällä lainaa. Tienaamisella tarkoitettiin sitä, että Suomi hyötyisi lainan korkotuotoista.

Suomi on saanut sulkutilille vakuudeksi noin 925 miljoonaa euroa. Sijoitustuoton piti vain kasvaa, mutta nyt se onkin miinusmerkkinen.  Suomi maksaa tilin hallinnoinnista palkkiota ja sijoitustuotto oli kesällä 2018 miinuksella 0,45 prosenttia. Lisäksi mutkikas vakuusjärjestely oli kesään 2015 mennessä aiheuttanut Suomelle jo 1,1 miljoonan euron kustannukset.

Urpilainen puolusti vuonna 2018 vakuuksia edelleen tiukasti eikä katunut tekemisiään. Hän vertasi Kreikka-vakuuksia palovakuutukseen.

– Siitä syntyy ihmiselle jonkin verran kustannuksia, että hänellä on se vakuutus, Urpilainen muistutti.

Vasta vuosikymmenten kuluttua selviää, paljonko tukilainoista lopulta palautuu takaisin, vai palautuuko mitään. Kesällä 2018 Nordean päästrategi Jan von Gerich piti epätodennäköisenä, että Kreikka maksaisi sille myönnetyt lainat joskus takaisin.

Lisätty vertaus palovakuutukseen 10.8 klo 23:11