Eurooppa Politiikka

“Kahden paradigman yhteentörmäys”: Venäjän näkökanta, miksi Keski-Euroopan maat irtaantuvat YK:n maahanmuuttosopimuksesta

Yhdistyneet kansakunnat. Kuva Pixabay.
Eräiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden johtajat kieltäytyivät allekirjoittamasta YK:n ensimmäistä globaalia turvallista, hallittua ja säännöllistä maahanmuuttoa koskevaa sopimusta. Puolan, Tsekin, Unkarin, Itävallan ja Kroatian johtajien mielestä dokumentin hyväksyminen johtaa lopulta laittomien maahanmuuttajien tulvan voimistumiseen. Vaikka joulukuussa allekirjoitettavaksi aiotun sopimuksen pitäisi olla luonteeltaan suositteleva, niin politiikan tutkijat sanovat, että monet maat näkevät joidenkin sopimuksen kohtien loukkaavan niiden suvereniteettia.
“Intressiristiriita”

Kuten Valtion hallinto- ja johtamisinstituutin professori Tatjana Ilarionova totesi RT:n haastattelussa, niin maahanmuutto-ongelmien ratkominen ei ole kansainväliselle yhteisölle mikään uusi asia.

Ensimmäistä kertaa poliittisten syiden takia vainottujen pakolaisten problematiikka nousi esiin jo I maailmansodan jälkeen. Silloin otettiin käyttöön Nansen-passi, joka oli Kansainyhteisön ilman kansalaisuutta oleville pakolaisille myöntämä todistus. Nimensä se oli saanut norjalaisen napapiiritutkija Fridtjof Nansenin mukaan, joka toimi Kansainyhteisön pakolaiskomissaarina.

“Kv. yhteisö on ponnistellut ja ponnistelee säännelläkseen maahanmuuttoa, – totesi Ilarionova haastattelussa. – Toinen seikka on, että nykyisin nämä pyrkimykset ovat aina välillä ristiriidassa valtioiden oletettujen tai todellisten intressien kanssa.”

Samalla Tatjana Ilarionova painottaa, että YK-sopimuksella on lähinnä suositteleva luonne.

“Silti tämän tason kv. dokumentit ovat puitesopimuksia, joissa kuvataan yleisiä periaatteita. Esimerkiksi ei määrätä vastaanotettavien maahanmuuttajien määristä, vaan hahmotellaan vain nykysivilisaation yhteistä tahtotilaa maahanmuuttajien suhteen”, totesi asiantuntija.

Geopoliittisen tutkimuskeskuksen analyytikko Darja Platonova vuorostaan sanoo, että ne maat, jotka eivät halua liittyä sopimukseen tulkitsevat tämän “yhteisen tahtotilan” olevan globalistien hanke.

“Sopimuksella on suositteleva luonne, mutta tällaiset sopimukset siirtävät Overtonin ikkunaa kv. poliittisen agendan osalta, ilmentäen samalla globalistien voimaa. He näkevät maahanmuuttajat pääoman reserviarmeijana”, totesi Platonova.

Platonovan mukaan suhtautuminen dokumenttiin, sen ehdoton hyväksyminen, korjaamisvaateet tai siitä irtautuminen eivät kerro vain maiden maahanmuutto-ongelmiin kohdistuvista näkemyksistä, vaan periaatteellisesta suhtautumisesta koko kv. säätelyyn tällä sektorilla.

“Kyse on kahden kv. suhteita koskevan paradigman yhteentörmäyksestä: Realismin, jossa suvereniteetti on kaiken yläpuolella, ja liberalismin, jossa on mahdollista siirtää osa suvereniteetista ylikansallisille ja globaaleille instituutioille”, – kertoi asiantuntija.

Skisma EU:ssa

EU-komissio suhtautuu negatiivisesti eräiden sen jäsenmaiden irtautumiseen sopimuksesta. Viimeksi tällaisen ilmoituksen antoi Itävalta.

“Pahoittelemme Itävallan hallituksen tekemää päätöstä – todetaan EU-komission ilmoituksessa. – Me katsomme, että maahanmuutto on globaali haaste ja ainoastaan globaalit ratkaisut ja globaali vastuu voivat johtaa tuloksiin sen osalta.”

Sopimuksen solmimisen puolesta ovat puhuneet myös Angela Merkel ja Emmanuel Macron.

“Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva skisma on ollut jo kauan tosiasia EU:ssa”, – huomauttaa Platonova.

Hän painottaa, että ne maat, jotka irtautuivat YK-sopimuksesta, ovat aiemmin vastustaneet EU:n yrityksiä pakottaa heidät noudattamaan EU:n johdolla tapahtuvaa maahanmuuttovirtojen ylikansallista sääntelyä.

“EU:ssa on syntynyt tässä asiassa solidaarisuusrintama, joka vastustaa Macronin ja Merkelin globalistista pakkomiellettä, – sanoo asiantuntija. – Italia kuuluu myös tähän rintamaan, joten ei ole poissuljettua, että myös se irtaantuisi lähiaikoina sopimuksesta”.

Samaan aikaan Platonovin mukaan on väärin sanoa, että Itä-Euroopan maiden maahanmuuton rajoittamista koskeva kanta jäljittelisi USA:ta ja Donald Trumpia, tai seuraisi näiden vanavedessä. Asia on pikemminkin päinvastoin, sillä esimerkiksi Puola ja Unkari vastustivat jo vuonna 2015 suunnitelmia jakaa Lähi-idästä tulleita maahanmuuttajia, eli jo ennen kuin Trump nousi virkaansa.

“Suvereniteetin säilyttäminen”

Myös Venäjällä on omia YK-sopimukseen liittyviä huolia. “Haluaisimme, että sillä ei olisi oikeudellisesti sitovaa luonnetta, koska suurin osa sopimuksen kohdista koskee järjestelmän liberalisointia: Rankaisemisen lopettaminen laittomien maahanmuuttajien rajanylitysten osalta, luopuminen heidän pidättämisestä ja arestiin laittamisesta, luopuminen rajoituksista, etusijan antaminen maahanmuuttajille yhteiskunnassa”, – ilmoitti tämän vuoden huhtikuussa Venäjän vt. ulkoministeri Aleksandr Pankin.

Hänen mukaansa, “tällaiset lait eivät tule edistämään, eivätkä vahvistamaan kansallista turvallisuuttamme, eivätkä ne tule vaikuttamaan Venäjän normaaleihin maahanmuuttajasuhteisiin”.

Darja Platonovan mielestä Venäjän ulkoministeriön huolet ovat täysin perusteltuja.

Lisäksi, kuten Tatjana Ilarionova huomautti, presidentti Vladimir Putin allekirjoitti jo 31. lokakuuta Venäjän uuden vuoteen 2025 asti voimassa olevan maahanmuuttopolitiikkaa koskevan konseptin, jossa erityistä painoa laitetaan ulkomailla oleskelevien venäläisten houkuttelemiseksi takaisin Venäjälle. Myös silloin, jos Venäjä allekirjoittaa YK:n maahanmuuttosopimuksen, niin nimenomaan [Putinin] maahanmuuttokonsepti tulee määrittämään Venäjän maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyvät toimet.

“Meillä on oma käsityksemme siitä, millaista maahanmuuttopolitiikan tulee olla” – summasi Ilarionova.

RT

Shares
Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset