Eurooppa Maahanmuutto

Kaksi arabiklaania uhkaa koko lähiötä Tanskassa – imaameilla merkittävä rooli

Kuva News Oresund / Flickr / CC BY 2.0

Libanonilaistaustaiset maahanmuuttajaklaanit ovat ottaneet otteen Korsørissä sijaitsevasta Motalavejstä. Alueella on muun muassa massiivisia tappeluita, mieletöntä kaahaamista autoilla, huumekauppaa ja kauppiaiden uhkailua.

Kaaosta aiheuttavat kahden libanonilaisklaanin 70 jäsentä. On myös käynyt ilmi, että klaanien vallatessa aluetta myös islam saa uutta jalansijaa tanskalaisessa yhteiskunnassa.

Korsørissä Motalavejn alueella suuri osa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Aluetta on jo pitkään kurittanut väkivaltaiset levottomuudet ja monialainen rikollisuus.

Jopa mielenterveysongelmista kärsiville tarkoitettu päivähoitola on jouduttu toistaiseksi lakkauttamaan maahanmuuttajien häiriköinnin vuoksi. Kauppoja on ryöstetty keskellä kirkasta päivää, niihin on kohdistettu vandalismia ja työntekijöitä on uhkailtu. Poliisilla on ollut vaikeuksia saapua alueelle ja viranomaisten kimppuun on hyökätty.

Vuosien mittaan tilanne on vain huonontunut. Rikostentorjuntaneuvoston puheenjohtaja Ditte Brøgger Løjborg tilannetta.

– Suoraan sanottuna se mitä täällä tapahtuu on aivan mielenvikaista … Teemme voitavamme, puhumme nuorille, puhumme vanhemmille, otamme yhteyttä poliisiin – mutta ei se auta.

Kaaoksen saa aikaan kaksi libanonilaista klaania. Kaikkien jäsenten tausta liittyy yhteen ja samaan libanonilaiseen pakolaisleiriin, josta klaanin jäseniä muutti Tanskaan 30 vuotta sitten. Nyt he jälkeläisineen asuvat Motalavejn alueella.

– Usein konfliktit eskaloituvat, jos puolustettavana on yhteisö. Kyseessä saattaa olla perhe- tai muut suhteet, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä jengien kanssa. Myös kunniaan liittyvät konfliktit saavat aikaan ongelmia, eikä kyse välttämättä ole siitä, että joku olisi velkaa jollekin toiselle. Itse asiassa tällainen on harvoin kyseessä, kertoo väitöskirjatutkija Christina Jerne.

– Libanonissa perheillä on sosiaalisesti ja kulttuurisesti suurempi rooli kuin Tanskassa. Siinä missä Tanskassa valtio auttaa ja hoitaa konfliktit, Libanonissa sen tekevät perheet. Perhe on symboli kuulumisesta johonkin ja se voi olla hyvä asia mutta voi myös muodostua konfliktien ja rikollisuuden alustaksi, sanoo väitöskirjatutkija David Sausal.

Korsørin ongelmat johtuvat ei-länsimaisen muslimimaan klaanikulttuurin rantautumisesta Pohjoismaahan. Tässä kulttuurissa imaamit käyttävät suurta valtaa.

– Lähteiden mukaan tilapäinen rauha johtuu imaami Hussein El-Khordin toiminnasta välittäjänä, kirjoittaa Berlingske. Imaamit päättävät, milloin rauha tai konflikti vallitsee.

Muutaman viikon kestäneen ”tilapäisen rauhan” aikana poliisi on kuitenkin pidättänyt 24 henkilöä.

Lähteet Den Korte Avis, Berlingske.

 

Lue lisää Lähi-idän klaanikulttuureista:

Lähi-idän klaanikulttuurit – Paljon vanhempi kuin islam

Vapaa käännös Wolfgang Horst Reuthersin teoksen ”Wie ich den Nahen Osten erlebte” luvusta, missä kirjailija kertoo Lähi-idässä vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä, minkä maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan Eurooppaan. Osa 1. Kun Euroopassa kaksi ihmistä tapaavat toisensa, yleensä puhe kääntyy työhön tai vapaa-ajan aktiviteetteihin, ehkäpä asuinpaikkaan tai kotimaahan. Lähi-idässä kysytään välittömästi, mihin klaaniin toinen kuuluu, koska sen perusteella on […]

Lähi-idän klaanikulttuurit – Klaanien hierarkia määrittelee yhteiskunnallisen aseman

Vapaa käännös Wolfgang Horst Reuthersin teoksen “Wie ich den Nahen Osten erlebte” luvusta, missä kirjailija kertoo Lähi-idässä vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä, minkä maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan Eurooppaan. Osa 2. Aavikkoisilla alueilla Arabian niemimaalla laajoja yhtenäisiä ryhmiä ei voinut muodostua. Siksi heimot ovat olleet nykypäivään saakka tehokkain tapa muodostaa järjestäytyneitä ihmisryhmiä. Tämä koski erityisesti eristäytyneitä ryhmiä, nomadeja. Tällaiset […]

  • 718
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset