Kulttuuri

Kansallismielisyys kuuluu kaikille

Suomen Sisun Lapin piiripäällikkö Tuukka Kuru tulevalla tapahtumapaikalla Rovaniemellä.


Suomen Sisun Lapin piiripäällikön Tuukka Kurun mukaan järjestön tavoitteena on tuoda kansan tietoisuuteen kansallismielisyyden idea ja arvomaailma.
Suomen Sisun Lapin piiripäällikön Tuukka Kurun mukaan järjestön tavoitteena on tuoda kansan tietoisuuteen kansallismielisyyden idea ja arvomaailma.

Suomen Sisun Lapin piiripäällikön Tuukka Kurun mukaan järjestön tehtävä on tuoda kansan tietoisuuteen kansallismielisyyden idea ja arvomaailma, joka rajaa selvästi Suomen kansallisvaltion rajat ja sen, kenen etuja tämän valtion tulee ajaa. Kuru liittyi itse järjestöön haaveenaan samanlaisia arvoja sisältävä yhteisö.

Politiikkaa pienestä pitäen

Suomen Sisun Lapin piiripäällikkö Tuukka Kuru aloitti poliittisen vaikuttamisen jo 15–16 -vuotiaana, jolloin hän alkoi lukea Pekka Sartolan, Jussi Halla-ahon ja muiden poliittisiin asioihin kantaa ottavien henkilöiden kirjoituksia netistä. Kuru oli jo yläasteella erittäin kiinnostunut politiikasta ja lukioon mennessä voimistui miehen poliittinen herääminen entisestään.

– Tietenkin sellaisella nuoruuden voimalla olin myös aika radikaali tietyissä mielipiteissäni, Kuru naurahtaa.

Kurun ensimmäinen puoluejäsenyys alkoi Edistyspuolue-nimisen hankkeen myötä. Kuru oli mukana perustamassa tätä EU-kriittistä puoluetta, joka ei ollut kuitenkaan maahanmuuttokriittinen tai kansallismielinen.

– Kun tästä keräyskampanjasta ei sisäisten erimielisyyksien vuoksi tullut mitään, liityin 2012-vuoden kuntavaalien aikana sitoutumattomana Muutos-puolueen listoille. Siellä epäiltiin, olenko liian oikeistolainen ja pelättiin, että minusta tulee seuraava Ville Rydman. Pysyin kuitenkin Kuntavaalien jälkeen puolueen jäsenenä ja siirryin Eurovaaleissa puolueen listoille täysvaltaisena jäsenenä, kertoo Kuru.

Puolueen hajottua, on Kuru jatkanut ilman uutta puoluetta, mutta kysyntää miehelle on riittänyt.

– Suomidemokraatit ovat lähestyneet ja kysyneet minua mukaan puolueeseen. Saatan olla kiinnostunut puolueesta, koska sitä johtaa Jari Väli-Klemelä, joka johti myös Muutos-puoluetta, ja Jarin kanssa ovat kemiat kohdanneet aina erittäin hyvin, Kuru paljastaa.

Näkökulmien haastamista

Kuru uskoo, että on pystynyt vaikuttamaan ihmisten poliittiseen heräämiseen omalla toiminnallaan.

– Pidän maahanmuuttokritiikin ulkopuolella myös muita keskustelupiirejä, joihin osallistuneet ihmiset ovat sanoneet, että kirjoittamani blogit ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet heidän poliittiseen heräämiseen. Epäilisin, että erityisesti nuoreen lukijakuntaan on teksteilläni ollut vaikutusta, Kuru pohtii.

Erilaisten näkökulmien haastaminen on Kurulle omiaan. Hänen mielestään tärkeintä on tuoda esille omaa ideaa ja saada se osaksi julkista keskustelua.

– Ihmiset jakavat näitä juttuja, inhoavat näitä juttuja ja pitävät näistä jutuista. Ne herättävät tunteita ja pakottavat ihmisiä ottamaan kantaa näihin aiheisiin, jotka olen itse valinnut. Se saa ajattelemaan. Jos minä kirjoitan oikeistolaisesta ihmiskuvasta, feminismin-, tasa-arvon- tai edistysmielisyydenvastaisuudesta, tulee joka kerta joku näitä asioita ajava henkilö puolustautumaan ja kommentoimaan jotain. Joka kerta kun tällainen henkilö joutuu asiaan vastaamaan, huomaa hän, ettei hänellä ole asiaan enää mitään yksinvaltaa, Kuru selittää.

Päämäärät ympäristön mukaan

Kuru ei näe omaavansa mitään selkeää tavoitetta poliittiselle toiminnalleen, vaan kokee, että päämäärät muuttuvat ympäristön myötä.

– Kun olin perustamassa tätä Edistyspuoluetta vuonna 2012, koin olevani klassinen liberaali sen perimmäisessä merkityksessä. En voinut mitenkään arvata, että olisin vajaat neljä vuotta myöhemmin Suomen Sisun Lapin piirin päällikkö. Se johtuu siitä, että ympäröivä yhteiskunta muuttuu niin voimakkaasti, että se pakottaa sinua hakemaan omaa paikkaasi jostain suunnasta, toteaa Kuru.

– En voi sanoa, että minulla olisi mitään pidemmän linjan tähtäimiä, mihin aktiivisesti pyrin. Ennemminkin näkisin asian niin, että kun asiat ympärillä muuttuvat, niin myös päämääristä voi tulla vaikka mitä. Täytyy sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. En esimerkiksi olisi uskonut, että minusta tulisi myöskään aktiivinen kävijä Rajat kiinni -mielenosoituksissa, mutta nykyään olen siellä jatkuvasti puhumassa, Kuru jatkaa.

Mielenosoituksilla kohti muutosta

Kuru uskoo, että muutoksia saadaan aikaan muun muassa juuri mielenosoituksien avulla. Mielenosoituksia ei kuitenkaan Kurun mielestä aina ymmärretä, eikä niitä etenkään isänmaallisten tai kansallismielisten ihmisten keskuudessa välttämättä kannateta. Kurun mielestä onkin hieman poikkeuksellista, että oikeistolaiset järjestävät mielenosoituksia, koska yleensä ne ovat olleet tunnettuja hyvin järjestyneiden ja yhteisöllisten vasemmistolaisten keskuudessa.

Tuukka Kuru on käynyt useassa mielenosoituksessa pitämässä puheita ja kokee, että mielenosoitukset ovat askel kohti muutosta.
Tuukka Kuru on käynyt useassa mielenosoituksessa pitämässä puheita ja kokee, että mielenosoitukset ovat askel kohti muutosta.

– Jos katsotaan Suomen lähihistoriaa, on täysin poikkeavaa, että kansallismieliset tai
oikeistolaiset järjestävät mielenosoituksia. Yleisesti ottaen mielenosoitukset ovat liitetty työväenliikkeeseen tai monikulttuurisuuteen, jollain tapaa positiiviseen aatteeseen, Kuru kertoo.

Kurun mielestä on kuitenkin erittäin hienoa, että myös oikeistolaiset uskaltavat pitää mielenosoituksia, etenkin kun oikeistolaisten ongelmana on ollut aina hajaantuneisuus ja yksilöityminen.

– Oikeistolaisten ongelma on aina ollut hajaannus ja se, että kansallismieliset ihmiset ovat yksilöitä, jotka sotivat enemmän toisiaan kuin vastapuolta vastaan. Se, että oikeistolaiset tulevat esiin nurkista ja osoittavat mieltä julkisesti aiheesta, jossa on vähän voitettavaa ja joka erittäin nopeasti leimaa ihmisiä, on erittäin hienoa ja rohkeaa. Se on edistysaskel siihen mitä oli esimerkiksi vuonna 2014, hehkuttaa Kuru.

Poliittisen vasemmiston Vihreiden johdolla järjestämässä Meillä on unelma -mielenosoituksessa, esiintyi muun muassa Anna Puu, Anssi Kela ja muita suosittuja artisteja. Kuru kokeekin, että vasemmiston kyky verkostoitua ja luoda positiivinen imago ajamalleen asialle, on ylivoimainen verrattuna kansallismielisiin ja perinteisiin oikeistolaisiin.

– Oikeistolaisten ajamat arvot koetaan yleensä kylminä, ihmisvihamielisinä tai julmana vähäosaisten vihaamisena. Sen markkinointi ja populisointi ihmisille on ollut huomattavan vaikeaa. Sitä se ei ole onneksi enää, sillä muun muassa Juho Eerola, Jussi Halla-aho, Jussi Niinistö, Olli Immonen ja Laura Huhtasaari ovat edesauttaneet tätä vallitsevaa kyseenalaistamista, liittyi se sitten Euroopan Unioniin, miehen ja naisen välisiin suhteisiin, maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen tai aselupiin. Nykyään ihmiset liikkuvat aktiivisesti kaupungeista toiseen mielenosoituksissa, Kuru toteaa.

– Tämä muutos on ollut siksi suuri, että ihmiset, jotka ovat joutuneet seuraamaan näitä mielenosoituksia, ovat pakotettu ottamaan kantaa asiaan. Ihmiset, jotka näitä mielenosoituksia vastustavat, puhuvat suuresta uhasta ja vihateoista. He näkevät, että jokin on muuttumassa ja siinä he ovat ihan oikeassa, sillä asiat ovat muuttumassa, jatkaa Kuru.

Haaveena samanlaisten arvojen yhteisö

Politiikasta kiinnostunut mies liittyi Suomen Sisu -järjestöön vuonna 2013, haaveenaan samanlaisia arvoja sisältävä yhteisö.

– Oli oikeastaan kaksi syytä miksi liityin järjestöön. Ensimmäinen oli Jussi Halla-ahon, Dan Koivulaakson ja Olli Immosen haastattelu, muistaakseni A-Studiossa. Keskustelussa Koivulaakso oikeastaan syytti kaikkea ei-vasemmistolaista fasismiksi ja liitti siihen kaiken kansallismielisyyden, vapaan markkinatalouden ja yksilönvapauden. En ole koskaan vasemmistolaisista pitänyt, vaikka puoluetaustani onkin ollut vaihteleva. Aloinkin miettiä, että jos kaikki muu mitä vasemmisto ei edusta, on fasismia, olisi minunkin sama liittyä Suomen Sisuun, Kuru muistelee.

Kuru kertoo, että toinen syy järjestöön liittymiseen liittyi hänen omaan henkilökohtaiseen kehitykseensä. Asuessaan suomalaisena Turkissa, hän huomasi, että ihmisten väliset erot ovat muutakin, kuin sitä, mitä Suomessa on Kurun mukaan tavattu median osalta markkinoida.

– Eivät ne ole pelkkiä ruoka- ja vaate-eroja. Ne ovat niin suuria kasvatuksellisia eroja, että niiden myötä koko ihmisen arvomaailma poikkeaa valtavasti toisistaan. Se nähdään siinä, mikä ymmärretään hyvänä käytöksenä, ja siinä, miten ristiriitatilanteita ja ongelmia ratkaistaan. Lopulta huomasin, että se, mitä olin Suomessa oppinut pitämään normaalina, oli muualla erittäin epänormaalia tai eksoottista. Huomasin, että tunnen olevani kaikista lähimpänä kotia, kun olen Suomessa. Sitä voi pitää eräänlaisena kansallismielisenä heräämisenä. Se, että ihmisiä on erilaisia ja kulttuurit poikkeavat voimakkaasti toisistaan niin hyvässä kuin pahassa, piti itse todistaa, Kuru muistelee.

Kansallismielisyys kansan tietoon

Kurun mukaan Suomen Sisun tehtävä on tuoda keskusteluun kansallismielisyyden idea ja sen hyvät puolet. Järjestön pyrkimyksenä on tuoda kansan tietoisuuteen se, että kansallismielisyys ei ole taantuneeseen historiaan jäänyt ilmaisu, eikä paluu 50-luvulle. Kurun mukaan kansallismielisyys on käytännön politiikkaa ja arvomaailma, joka rajaa selvästi Suomen kansallisvaltion rajat ja sen, kenen etuja tämän valtion tulee ajaa.

– Sisu kannattaa sitä, että suomenkielen opetusta ylläpidetään valtion toimesta ja sitä, että suomalaiset päättävät itse omista asioistaan. Sisulaiset ovat perinteisesti olleet hyvin eurokriittisiä ja kriittisiä kaikkia ylikansallisia hallintojärjestelmiä kohtaan, joihin Suomea yritetään saada osaksi. Keinoja tähän on haittaavan kehityksen vastustaminen ja kansallismielisyyden hyvien puolien korostaminen, Kuru kertoo.

Tuukka Kurun mukaan Suomen Sisun mielestä tilanne, jossa suomalaiset edelleen muodostavat huomattavan enemmistön suomalaisista, on säilytettävän arvoinen myös tulevaisuudessa.
Tuukka Kurun mukaan Suomen Sisun mielestä tilanne, jossa suomalaiset edelleen muodostavat huomattavan enemmistön suomalaisista, on säilytettävän arvoinen myös tulevaisuudessa.

– Sisu ei kuitenkaan ole ainoastaan kriittisten porukka, vaan on myös asioita joita Sisu kannattaa. Se näkyy esimerkiksi tapahtumia järjestettäessä. Tapahtumissa pyritään vaalimaan perinteitä. Hakkapeliitan päivä ja Suomen sotiin liittyvät merkkipäivät ovat tärkeitä Sisulaisille. Kuten myös 612 kulkueeseen osallistuminen, joka oli myös osaltaan Sisun jäsenien järjestämä. On asioita mitä puolletaan ja pyritään järjestämään ja asioita, mitä pyritään kritisoimaan ja estämään muun muassa poliittisen vaikuttamisen keinoin, Kuru jatkaa.

Laajentuminen Lappiin

Suomen Sisun pyrkimyksenä on ollut jo aikaisemmin laajentua. Kuru kertoo, että järjestön alettua kasvattaa jäsenmääräänsä, suunniteltiin myös kaikki piirijärjestöt. Myös Lapin piiri oli jo rekisteröity, mutta odotti vain enää oikeita henkilöitä vetämään toimintaansa. Kurun mukaan keskusjohtoisena järjestönä Suomen Sisu ei pysty järjestämään samanlaista toimintaa, mihin paikalliset piirit pystyvät.

– Paikalliset piirit pystyvät tutustumaan toisiinsa ja järjestämään yhdessä toimintaa. Tarvittaessa piirit voivat pyytää muiden piirien edustajia osallistumaan järjestämiinsä tapahtumiin, Kuru kertoo.
Lapin piiri syntyi Kurun mukaan pitkälti sen myötä, kun hän itse osallistui Suomen Sisun käräjille Lahden Hennalassa ja huomasi, että siellä olevat ihmiset olivat erittäin mukavia.

– Olin tutustunutkin osaan heistä jo aiemmin, koska moni heistä oli käynyt Tornion mielenosoituksissa. Huomasin, että tämä porukka on hyvä ja tervehenkinen, eikä sisällä sisäisiä ristiriitoja, puoluepolitiikkaan liittyviä vääntöjä tai taistelua vastuutehtävistä. Koska Lapissa on noin parikymmentä Sisulaista, lähdettiin tätä ideaa viemään pidemmälle. Mietimme, että pitäisikö Lappiin saada oma piirijärjestö ja kiinnostuneita löytyi paljon. Meitä oli ensimmäisessä perustamiskokouksessa Rovaniemellä noin kymmenen, Kuru muistelee.

Kurun mukaan Lapin asiat ovat tärkeitä järjestölle, koska Lappi on ainoa alue, mikä jakaa kolmen muun valtion rajat. Etenkin rajavalvonta tulee olemaan järjestölle suuri kysymys.

– Kun puhutaan rajapolitiikasta ja ihmisistä jotka saapuvat rajan yli, se näkyy ensimmäisenä täällä pohjoisessa. Pyrimme myös pitämään huolta Lapin kauniista luonnosta, Kuru kertoo.

Kohuilla jäsenaaltoja

Kuru näkee Suomen Sisun julkisuuskuvan erittäin positiivisena. Kurun mukaan järjestö on kasvanut tuomalla vaikeita asioita julkisuuteen osaksi keskustelua pakottaen ihmisiä ottamaan kantaa.

– Tällaisten järjestöjen kannalta turmiollisinta on se, että suuri osa ihmisistä on passiivisia. 2000-luvun puolessa välissä, kun Suomen Sisu julkaisi paljon kohutut Muhammed-pilakuvat, pyysi silloinen pääministeri Matti Vanhanen anteeksi koko Suomen hallituksen puolesta siitä, että yksinäinen järjestö on julkaissut kuvat. Se oli monelle ihmiselle sellainen hetki, jolloin joutui miettimään, että pyytääkö todellakin Suomen valtio anteeksi yksistä pilakuvista. Se sai miettimään, kuinka pitkällä me olemme tässä poliittisessa korrektiudessa. Se oli myös ensimmäinen iso aalto jäsenmäärissä, toteaa Kuru.

– Myös heinäkuussa kirjoitettu “Sotaanlähtöloitsu” kasvatti tuhannella Sisun jäsenmäärää. Jos se olisi jäänyt ainoastaan Immosen omaksi tekstiksi, siihen olisi suhtauduttu neutraalisti tai väheksyväksi, mutta kun tällainen asia otetaan julkisuuteen jokaista päivälehteä myöten ja kaivetaan kaikki tiedot Immosesta ja hänen perheestään, siihen ottavat kantaa myös muut. Tämä mediajulkisuus oli niin hurja, että myös ne, jotka eivät tienneet koko päivityksestä, tympääntyivät. Suuren huomion vuoksi ihmisillä meni kuppi nurin ja moni laittoi jäsenhakemuksensa ihan vain tuen osoittamiseksi, Kuru jatkaa.

Lapin piiripäällikkö uskoo, että myös vastaantulevat ongelmat yhteiskunnassamme tulevat lisäämään järjestön kannatusta.

– Näkisin, että meidän taloudellinen tilanteemme ei tule parantumaan. Meillä on iso määrä ihmisiä, jotka ovat tuottavan työn ulkopuolella ja joutuvat voimakkaiden leikkaustoimenpiteiden kohteiksi. Tämä aiheuttaa sen, että ihmisiä alkaa kiinnostaa, mihin ne rahat yleensäkin menevät ja mihin sitä yhteistä kakkua ollaan jakamassa, pohtii Kuru.

Kuru uskoo, että jos Euroopan Unionin talouteen ja pakolaisiin liittyvä kriisi tulee syventymään, tulee Suomelle entistä suurempi maksajan rooli, ja että Britannian lähteminen EU:sta tulee kasvattamaan huomattavasti Suomen jäsenmaksuja.

– Uskoisin, että tietyn pisteen jälkeen ihmiset ovat valmiita hylkäämään sen, mitä on hyvänä taloudellisena aikana pidetty yhteiskunnan luonnollisena kehityksenä. He ovat todennäköisesti valmiita luopumaan sellaisista asioista, mitä pidetään tavallaan ylimääräisenä koristeena. On se sitten eurojäsenyys tai monikulttuurisuus. Näkisin että tällaisessa murroskaudessa Sisun lukumäärä tulee kasvamaan huomattavasti.

Haastattelu: Jarkko Jaakola
Teksti: Silja-Maria Korkalainen
1.3.2016

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset