Kotimaa Politiikka

Kansanedustaja Antikainen ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan nopeuttamisesta: ”Onko tarkoitus tuoda halpatyövoimaa pienipalkkaisiin töihin?”

Kuva Free Stock Photos.

Valtiovarainministeriön keskiviikkona esittelemässä budjettiehdotuksessa TE-palveluihin ehdotetaan 15 miljoonan euron lisämäärärahaa, jonka avulla pyritään saavuttamaan 75 prosentin työllisyystavoite lisäämällä resursseja nuorisotakuun ja työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen. Samalla pyritään edistämään kansainvälistä rekrytointia ja nopeuttamaan työlupaprosesseja.

Tällä hetkellä työlupa vaaditaan muilta kuin EU-alueen, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilta. Lupia myönnetään tarveharkinnan perusteella. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelletaan asiantuntijatason tehtäviin, joiden kriteereinä on korkeakoulututkinto ja vähintään 3000 euron kuukausiansiot. Tarveharkinnassa voidaan alakohtaisesti joustaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyprosessia työvoimapulan perusteella. Näin on toimittu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella mm. rakennusalan, terveydenhoidon sekä ravintola-alan työlupien suhteen vuodesta 2017.

– Tarveharkinnassa joustaminen mahdollistaa halpatyövoiman tuonnin suomalaisten työttömien kustannuksella. Onko tavoitteena edesauttaa suomalaisten työttömien työllistymistä vai tuoda ulkomailta halpatyövoimaa pienipalkkaisiin töihin? perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Työperäisiä oleskelulupia haettu väärennetyillä todistuksilla

Heinäkuussa Yle uutisoi yli sadan uzbekistanilaisen työntekijän massakarkotuksesta. Työperäistä oleskelulupaa oli haettu väärennetyillä koulutodistuksilla, jotka ovat syystä tai toisesta menneet viranomaisseulan läpi. Rakennusalalla ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistä ja jopa viidesosa rakennustyömaiden työntekijöistä on ulkomaalaisia. Ylen haastatteleman LTU-konsernin toimitusjohtaja Malik Bentaiebin mukaan uzbekistanilaiset tekevät lähes kaikki rakennustyömaiden maalaus- ja tasoitetyöt ja karkotukset saattavat hidastaa tai jopa pysäyttää osan työmaista kokonaan.

– Jos viranomaisilta menevät läpi tökerötkin todistusväärennökset, niin miten voimme olla varmoja ulkomaisten työntekijöiden pätevyydestä? Rakennusvirheitä korjataan miljoonilla euroilla vuosittain ja uudisasuntorakentamisessa jopa 30 prosenttia asukkaista valittaa virheistä. Onko kyseessä krooninen kohtaanto-ongelma vai miksei rakennusalalle löydy kotimaisia tekijöitä? Rakennusalalla puhutaan työvoimapulasta, vaikka työttömiä työnhakijoita olisi kortistossa useampi sata. Vai onko syy yksinkertaisesti siinä, että on halvempaa teettää työt vähempään tyytyvällä ulkomaisella työvoimalla? Antikainen pohtii.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa