Kotimaa Maahanmuutto

Kansanedustaja Immonen hallitukselle: Turvapaikkahuijaukset tunnistettava paremmin

Kuva Shutterstock.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä, jotta turvapaikkahuijaukset tunnistetaan jatkossa paremmin. Immonen painottaa, etteivät turvapaikanhakuprosessiin liittyvät huijaukset saa jatkossa vaikuttaa Suomen harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan, kuten turvapaikanhakijoiden palautuksiin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tuomitsi Suomen vuoden 2019 marraskuussa ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. EIT:n antama langettama päätös perustuu tiedotusvälineissäkin laajaa huomiota saaneeseen turvapaikkahuijaukseen, jossa käytettiin muun muassa väärennettyä kuolintodistusta. Päätös liittyy Suomesta joulukuussa 2017 käännytettyyn irakilaiseen turvapaikanhakijaan. EIT totesi Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta palautettuaan kyseisen turvapaikanhakijan kuolemaan. EIT:n käsiteltäväksi asian vei kuolleeksi väitetyn henkilön tytär.

Irakilaismiehen väitettiin kuolleen Irakissa joulukuussa 2019. Keskusrikospoliisi aloitti joulukuussa 2019 esiselvityksen asiasta. Se tiedotti huhtikuussa 2020 epäilevänsä, että langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä. Poliisi saikin Irakin viranomaisilta tiedon, että kuolleeksi väitetty mies on elossa. Miehen tytärtä epäillään törkeästä petoksesta ja törkeästä asiakirjojen väärennyksestä. Epäiltynä on myös tyttären ex-aviomies.

– On edelleen epäselvää, miten väärennetty kuolintodistus on mennyt läpi prosessin eri vaiheissa ja eri oikeusistuimissa. On myös outoa, ettei EIT ole nähnyt tarpeelliseksi selvittää asiakirjojen aitoutta. EIT:n arvovallan ja laillisen oikeutuksen säilymisen kannalta on tärkeää, että se tekee päätökset paikkaansa pitävien tosiasioiden pohjalta, kansanedustaja Olli Immonen sanoo.

Väärennetyiksi epäillään neljää asiakirjaa. Ne ovat kuolleeksi väitetyn, mutta yhä elossa olevaksi todetun henkilön kuolintodistus, tapaukseen liittyvä poliisiraportti, raportti tutkinnan etenemisestä sekä kuulustelukertomus. Kuolintodistuksen kohta 11 on puolestaan tyhjä. Kyseiseen kohtaan tulisi kirjata uhrin kuolinpäivä ja -aika. Myös asiakirjojen leimoissa on puutteita.

– Kun asiakirjat sisältävät noinkin suuren määrän puutteita, on todella erikoista, etteivät epäilykset ole heränneet aiemmin. Kyseisessä oikeustapauksessa henkilön kuolema on keskeinen asia, ja kuolemaa koskevien asiakirjojen aitous olisi ollut mahdollista selvittää virka-apupyynnöllä, Immonen toteaa.

Helsingin käräjäoikeus alkoi käsitellä kyseistä turvapaikkahuijausta 11.1.2021. Asianomistajina ovat Suomen valtio, Maahanmuuttovirasto ja ulkoministeriö. Syyttäjä vaatii irakilaiselle naiselle ja naisen irakilaiselle ex-aviomiehelle ehdottomia vankeusrangaistuksia törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä. Syyttäjän mukaan mies ja nainen käyttivät asiakirjoja hallinto-oikeuden ja EIT:n huijaamiseen uskottelemalla, että naisen Irakiin käännytetty isä ammuttiin kadulle Bagdadissa.

Suomi ilmoitti EIT:lle keskusrikospoliisin rikosepäilyistä ja kertoi, ettei valtio aio maksaa kuolleeksi väitetyn henkilön tyttärelle korvauksia määräajassa. EIT määräsi valtion korvaamaan hänelle 20 000 euroa vahingonkorvauksia ja 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja elokuun 2020 puoliväliin mennessä.

– Tätä määräaikaa ei tietenkään ollut syytä noudattaa esitutkinnan ollessa kesken. Korvaussummaan juoksee kuitenkin edelleen viivästyskorko. EIT voi muuttaa tekemiään päätöksiä jälkikäteen, jos ratkaisun antamisen jälkeen tulee ilmi uusia merkittäviä tietoja tapauksesta. Suomen on pyydettävä ihmisoikeustuomioistuinta tarkistamaan tuomiotaan uusien tietojen perusteella, Immonen sanoo.

EIT:n virheellisiin tietoihin perustunut langettava päätös herätti Suomessa kiivasta julkista keskustelua. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mielestä kyseinen ”kuolemaan toimittaminen” oli ”häpeätahra” koko maalle.

– Hallitus käytti tapausta häikäilemättä hyväksi pyrkiessään estämään turvapaikanhakijoiden palautukset. EIT:n päätöksen seurauksena sisäministeri Ohisalo muun muassa keskeytti kaikki palautukset Irakiin ja määräsi Maahanmuuttoviraston käymään uudelleen läpi jo kielteisiksi todettuja päätöksiä. Maahanmuuttovirasto tarkasti ainakin yli 300 tekemäänsä lainvoimaista turvapaikkapäätöstä EIT:n antaman päätöksen takia. Kyseisellä turvapaikkahuijauksella oli myös negatiivinen vaikutus Suomen maineeseen oikeusvaltiona, Immonen sanoo.

Immonen vaatii hallitukselta tietoja siitä, miten laajasta ilmiöstä turvapaikanhakuprosesseihin liittyvissä huijauksissa on kyse.

– Turvapaikanhakuprosessiin liittyvät huijaukset on tunnistettava jatkossa paremmin. On myös syytä painottaa, etteivät turvapaikkahuijaukset saa vaikuttaa hallituksen harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan, kuten turvapaikanhakijoiden palautuksiin.