Kotimaa Politiikka

Kansanedustaja Ranne: Hallituksen ryhdyttävä ripeisiin toimiin korruption kitkemiseksi

Kuva Shutterstock.

Kertomuksessaan vuodelta 2018 oikeuskansleri nostaa esiin korruptiontorjunnan. Tämä ja EU:lta tulossa olevat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi antavat hallitukselle hyvän työlistan, jonka turvin ryhtyä riuskoihin toimenpiteisiin korruption voittamiseksi, perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne sanoo.

Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet. Vaikka näkyvää ”katutason korruptiota”, kuten lahjontaa, ei Suomessa juurikaan ilmene, korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monella alalla.  Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti.

Rakenteellinen korruptio puolestaan on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto, joka hyödyntää laillisissa rakenteissa olevia mahdollisuuksia. Rakenteellisen korruption piirteitä esiintyy esimerkiksi poliittisissa virkanimityksissä, poliittisessa rahoituksessa, julkisissa hankinnoissa sekä epävirallisissa päätöksentekoverkostoissa.

Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti.

Oikeuskanslerin näkemys korruption sosiologisesta luonteesta saa perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranteen kannatuksen. Hänen mukaansa niin sanotuissa hyvä veli -verkostoissa jaetaan koko yhteisön intresseistä poikkeavat arvot, motiivit ja tavoitteet. Tällöin korruptio toimii itsestään ja vastavuoroisuusperiaatteella ilman todisteen häivää. Ulkopuoliselle tämä näkyy virallisen päätöksenteon sinänsä laillisena, mutta selittämättömänä tai jopa järjettömänä toimintana asioissa, joissa kaikki intressit eivät ole julkisia.

Kuntakonserneissa ongelmia, lainsäädäntöä tarvitaan etiikan lisäksi

Julkisuusperiaate on oikeusvaltiomme keskeisiä peruskiviä. Julkisuusperiaate ohjaa julkisen sektorin toimintaa tehokkaammaksi, kun tiedot huonosta hallinnosta, tarpeettomasta rahankäytöstä, huonoista sopimuksista tai ylisuurista palkoista ovat julkisia. Korruption ehkäisyn ja sananvapauden kannalta julkisuuslaki on tärkeimpiä työkaluja.

Suomessa kunnan omistamalla yhtiöllä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia julkisuuslaista tulevia velvoitteita, vaan se toimii omistajapohjasta riippumatta aivan samojen säädösten alla kuin mikä tahansa muukin osakeyhtiö. Osakeyhtiön ei tarvitse tehdä asiakirjojaan tai kokouspöytäkirjojaan julkisiksi. Myös luottamushenkilöiden palkkiot jäävät pimentoon. Esimerkiksi Ruotsissa myös kuntaomisteiset yhtiöt kuuluvat julkisuuslain piiriin, toisin kuin Suomessa.

– Keskeinen komponentti kuntakorruptiossa on runsas yhtiöiden käyttö. Yhtiörajapinta estää kriittisen tiedon kulkemisen omistajan poliittisille päätöksentekoelimille. Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa kuntakonserneissa jo nyt esimerkiksi yhtiöjärjestysmääräyksin, mutta käytännössä näin ei tehdä, koska korruptio tarvitsee piilopaikkoja. Ongelmia löytyy myös kuntakonsernien tilintarkastuksista. Käytännössä kuntayhtiöiden vastuuhenkilöiden vastuu onkin tyhjä kirjain, ellei ulkopuolinen paine pakota toimimaan, Ranne listaa kuntakonsernien ongelmia.

Keskeinen komponentti kuntakorruptiossa on runsas yhtiöiden käyttö.

Ranteen mukaan kunnat eivät tule muuttamaan rakenteita vapaaehtoisesti pelkillä eettisillä normistoilla. Tarvitaan lainsäädäntöä ohjaamaan kuntakonserniyhtiöiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta oikeaan suuntaan. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa esimerkiksi niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön.

Kiinnijäämisen riskiä nostettava

– Keskeinen väline korruption kitkennässä on kiinnijäämisen riskin ja rikosvastuun riittävän korkea taso. Lakimuutoksia tarvitaan helpottamaan väärinkäytösten paljastamista, Ranne toteaa.

EU hyväksyy pian koko EU:n kattavat uudet säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi, ja on äärimmäisen tärkeää, että Suomi toimii tiukemmin kuin tulevat minimisäännöt edellyttävät.

– On naivia kuvitella, että eettiset normistot ohjaisivat korruptiohakuisia toimijoita. Sen sijaan on lupa vaatia eettisten normistojen ohjaavan lainsäätäjää. Oikeuskanslerin huomiot ja EU:n antamat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi antavatkin hallitukselle hyvän työlistan, jonka turvin ryhtyä riuskoihin toimenpiteisiin korruption voittamiseksi, Ranne päättää.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa